Työajan pidennys ja työhyvinvoinnin edistäminen eivät ristiriidassa keskenään

Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalosen kolumni KT:n uutiskirjeessä 15.11.2016 

KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan palkansaajia edustavat järjestöt ovat sopineet työ- ja työehtosopimuksilla työajan pidentämisestä 24 tunnilla vuodessa ansiotasoa muuttamatta. Kuntalaisten palveluiden parantamiseen tulee näin lisää työaikaa ilman lisäkustannuksia.

On muistettava, että kilpailukykysopimuksella korvattiin hallituksen kaavailemat huomattavasti pidemmät työajat. Hallituksen suunnitelmalla olisi supistettu julkisen sektorin pisimpiä vuosilomia.

Kunta-alan sopimusten mukaan työajaksi luetaan ainoastaan työhön käytetty aika sekä se aika, jonka viranhaltija taikka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

Sopimuksissa on määritelty lisäksi erityistilanteiden kuuluminen tai kuulumattomuus työaikaan. Tällaisia ovat mm. lepoajat, matka-aika ja koulutustilaisuudet. Liikunnan harrastaminen työajalla ei ole sopimusten mukaan työajaksi luettavaa aikaa. Säännöllisen työajan pituudesta ei voi paikallisesti sopia toisin.

Valtio vähentää kuntatyönantajille tulevan laskennallisen hyödyn työajan pidennyksestä leikkaamalla valtionosuuksia. Ensi vuonna se on 70 miljoonaa euroa. Siksi työajan pidennyksen tuoma hyöty pitää ja kannattaa käyttää kunnalliseen palvelutuotannon tuottavuuden lisäämiseen ja kuntalaisten hyväksi ottaen huomioon sopimusalakohtaiset erityispiirteet.

Työmarkkinaosapuolten tarkoitus on tuoda palvelutuotantoon lisää työpanosta, eikä tämä ole ristiriidassa työhyvinvoinnin edistämisen kanssa.

KT tukee työhyvinvoinnin edistämistä. Työhyvinvoinnin johtaminen on osa hyvää henkilöstöjohtamista ja sitä tarvitaan kikyn työajan pidennyksestä riippumatta.

On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka työnantaja tukisi työntekijöiden omaehtoista liikuntaa ja sallisi sen poikkeustapauksessa työajalla, harrastuksessa tapahtuneita tapaturmia ei korvata työnantajan tapaturmavakuutuksesta.