Lausunto
216/10/2017
Opetus- ja kulttuuriministeriölle
Lausuntopyyntö 22.11.2017 OKM/50/010/2017

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta lausuntoa ehdotuksesta opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) muuttamisesta.

Kunnallinen työmarkkinalaitos (KT Kuntatyönantajat, myöhemmin KT) pitää tärkeänä, että opetustoimen henkilöstön kelpoisuusasetusta päivitetään vastaamaan uutta ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia ja sen nojalla annettua valtioneuvoston asetusta ammatillisesta koulutuksesta. KT pitää hyvänä asetukseen esitettyjä käsitteellisiä ja teknisiä muutoksia sekä sitä, että kelpoisuusasetus on muokattu rakenteellisesti selkeämmäksi ja helpommin ymmärrettäväksi. KT pitää erittäin tärkeänä, että asetusmuutoksella ei kuitenkaan tiukenneta tai kiristetä opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia.

Rehtorin kelpoisuus

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain myötä kumoutuvat lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Rehtorin kelpoisuudesta on näin ollen vastaisuudessa säänneltävä yhdellä säännöksellä.

KT esittää, että rehtorin kelpoisuudesta ei jatkossa säännellä kelpoisuusasetuksessa, vaan koulutuksen järjestäjät voivat asettaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 118 §:n 1 momentin mukaiselle toiminnasta vastaavalle rehtorille tai muulle toiminnasta vastaavalle johtajalle kelpoisuusehdot.

Mikäli kelpoisuusasetuksessa kuitenkin edelleen säädetään rehtorin kelpoisuudesta, KT esittää, että rehtorilta tai muulta toiminnasta vastaavalta johtajalta edellytetään jatkossa soveltuvaa korkeakoulututkintoa, riittävää alan työkokemusta ja 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua tutkintoa, opintoja tai muulla tavalla hankittua riittävää opetushallinnon tuntemusta.

Yhteisten tutkinnon osien opettajan kelpoisuus

Asetuksen 14 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että se vastaa tutkintorakenteeseen ammatillisesta koulutuksesta annetulla lailla ja ammatillisesta koulutuksesta annetulla asetuksella tehtyjä muutoksia.

Oppiainemaisiin opintoihin perustuneen jaottelun muuttaminen osa-alueisiin perustuvaksi edellyttää ehdotuksen mukaan kelpoisuusvaatimusten tarkistamista eräiltä osin. Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen osa-alue on lähinnä vanhan ammatillisen perustutkinnon muodostumisen ja kelpoisuusasetuksen mukaisia liikunnan ja terveystiedon opintoja. Voimassa olevaa 14 § 2 momentin säännöstä on sovellettu terveystiedon opintoihin. Liikunnan opettajan kelpoisuusvaatimuksiin on sen sijaan sovellettu 14 §:n 1 momentin vaatimusta ylemmästä korkeakoulututkinnosta.

Ehdotuksen mukaan työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen osa-alueen opettajilta vaaditaan 14 §:n 1 momentin mukainen ylempi korkeakoulututkinto.   

KT ei kannata esitystä, vaan esittää, että kyseisen työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen osa-alueen opettajalta vaaditaan soveltuva korkeakoulututkinto 14 §:n 2 momentin mukaisesti. Osa-alueeseen sisältyvän liikunnan opettajan kelpoisuusvaatimusta tulee väljentää ja terveystiedon opettajan kelpoisuus pitää säilyttää ennallaan eli nykytilan mukaisena.  KT pitää tärkeänä, että opettajien kelpoisuusvaatimuksia ei kiristetä, näin turvataan opettajien saatavuus ja vähennetään määräaikaisen epäpätevän opetushenkilöstön käyttämistä.

Kestävän kehityksen edistämisen osa-alueeseen ei ehdotuksessa ole esitetty muutosta, koska se on aiemmin sijoittunut sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen osa-alueisiin. Asetusehdotuksessa esitetään, että ympäristöosaamiseen aiemmin sovellettua 14 §:n 1 momentin vaatimusta ylemmästä korkeakoulututkinnosta sovellettaisiin edelleen.

KT:n mielestä kestävän kehityksen edistämisen osa-alueen kelpoisuusvaatimuksen tarkistaminen on myös perusteltua, koska se varmistaa osaltaan opettajien saatavuutta ympäristöosaamisen alueelta. KT esittää, että ympäristöosaamisen 14 §:n 1 momentin mukaista vaatimusta ylemmästä korkeakoulututkinnosta tarkistetaan siten, että kyseiseen osa-alueeseen sovelletaan 14 §:n 2 momentin säännöstä ja kestävän kehityksen edistämisen osa-alueen opettajan kelpoisuus muutetaan soveltuvaksi korkeakoulututkinnoksi.  

KT:n näkemyksen mukaan asetuksen valmistelussa olisi pitänyt selkeämmin huomioida, että yliopistoista ei valmistu ammatillisen koulutuksen yhteisten tutkinnon osien opettajia. Kyseisiä opettajia valmistuu kattavasti ammattikorkeakouluista, joten riittävä kelpoisuusvaatimus olisi 14 §:n 2 momentin mukainen soveltuva korkeakoulututkinto.

Esityksen vaikutukset

KT pitää tärkeänä, että kelpoisuusasetuksen kustannusvaikutukset arvioidaan. Jos kelpoisuusehtoja tiukennetaan, koulutuksen järjestäjille tulee lisää kustannuksia. Kustannusvaikutukset tulee arvioida ja lisääntyneet kustannukset tulee korvata 100 prosenttisesti valtion varoista koulutuksen järjestäjille.

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa kustannusten karsinnasta on seuraavaa:

Kuntien kustannusten karsiminen

Hallitus vähentää kuntien kustannuksia 1 miljardilla eurolla (liite 3) karsimalla lakisääteisiä tehtäviä sekä niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita ainakin seuraavilla periaatteilla:

Uudistamalla sääntelypolitiikan periaatteet vuoden 2015 aikana. Palveluprosessiin ja resursseihin kohdistuvien velvoitteiden sääntelyn ja valvonnan sijasta siirrytään ohjaamaan ja valvomaan palvelutoiminnan tuloksia (esim. asiakkaiden vointia ja tyytyväisyyttä).

  • Joustavoittamalla kelpoisuusehtoja mm. tosiasialliseen osaamiseen ja soveltuvuuteen perustuen.
     
  • Joustavoittamalla toimintatapoja ohjaavia normeja mm. tarkastelemalla lait, asetukset ja erilaiset suositukset; purkamalla asumisen ja palveluiden välinen kytkentä; poistamalla tilojen moninaiskäytön normiesteet; yhdistämällä kuntien erillislainsäädännössä määrätyt raportit, suunnitelmat ja ohjelmat valtuustokausittaiseksi ohjelmaksi; vähentämällä valvonta- ja tarkastusvelvollisuuksia; lisäämällä ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluvia asioita; käymällä läpi erillislainsäädännön alaiset kuljetukset.
     
  • Luomalla edellytyksiä ottaa käyttöön olennaisesti tuloksekkaammat ja joustavammat toimintokohtaiset sekä hallinnolliset sektorirajat ylittävät palveluprosessit.

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Neuvottelupäällikkö Hannu Freund