Lausunto
7/10/2015
Eduskunnan valtionvarainvaliokunnalle
Valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuuleminen 30.1.2015

KT Kuntatyönantajien (KT) lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi erityisesti taloudellisten vaikutusten osalta

​KT lausuu hallituksen esityksestä toimialansa puitteissa ja viittaa muutoin Suomen Kuntaliiton antamiin lausuntoihin.

Henkilöstön asemaa koskeva säätely sote-lainsäädännössä

Nyt säädettävällä lainsäädännöllä on merkittävä vaikutus kunnallisiin palvelussuhteisiin sosiaali- ja terveydenhuollossa. KT:n tilastoselvityksen mukaan (lokakuu 2013) kunta-alalla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavan henkilöstön määrä on yhteensä 200 100 työntekijää ja viranhaltijaa 300 kunnallisen työnantajan palveluksessa. Sote-henkilöstön työvoimakustannukset ovat noin 10 miljardia euroa vuodessa.

SOTE-alue
 

Työnantajien
lkm v. 2013

SOTE-työnantajien
lkm v. 2017

Eteläinen

45

4

Läntinen

67

3

Keskinen

57

3

Itäinen

71

4

Pohjoinen

60

5

Yhteensä

300

19

Esitykset mahdollistavat sen, että KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen työ- ja virkaehtosopimuksilla työrauha saadaan kattavasti koko kunnalliselle sote-alalle.

Palvelussuhdeturva

Esitykseen ei sisälly henkilöstölle palvelussuhdeturvaa taloudellis-tuotannollisten irtisanomisten varalle (hallituksen esitys, s. 100). KT Kuntatyönantajat katsoo ensisijaisen tärkeäksi kuntayksiköiden kustannusten kasvun taittamisen ja tuottavuuden näkökulmasta, että palvelussuhdeturvaa ei tule lopulliseenkaan lakiin. Esityksessä ja THL:n vaikutusten ennakkoarvioinnissa on erityisesti kiinnitetty huomioita Eksoten-malliin, jossa mm. "esimiestyön henkilötyövuosia" on pystytty vähentämään. Integroinnin tarkoituksena on löytää tehokkaita keinoja organisoida toimia ja vähentää mm. esimiestyön päällekkäisyyksiä. Tämä tulee voida toteuttaa heti sote-uudistuksen alusta lähtien 1.1.2017.

Palvelussuhdeturva (irtisanomissuoja) poikkeaisi merkittävästi yleisestä sääntelystä ja vaikeuttaisi sekä omaehtoista että työnantajan aloitteesta tapahtuvaa tehtävästä toiseen siirtymistä. Työnantajalle tulee taata laaja työnjohto-oikeuteen perustuva mahdollisuus siirtää henkilöstöä tehtävästä toiseen, jotta sote-uudistuksen työnjakoa mm. ammattiryhmien kesken voidaan toteuttaa. Tavoitteena on järjestää palvelut tehokkaasti ja vaikuttavasti.

Koska järjestämislaissa ei tule ehdotuksen mukaan olemaan henkilöstön irtisanomissuojaa, KT katsoo, että vanhojen säännösten perusteella voimassa olevan irtisanomissuojan tulee joka tapauksessa päättyä 31.12.2016 henkilöstön siirtyessä uuden lainsäädännön mukaisesti tuottamisvastuussa olevan työnantajan palvelukseen esimerkiksi kuntajakolain mukaisen irtisanomissuojan piiristä. Asiasta tulee ottaa selkeä kanta valmisteilla olevaan lainsäädäntöön.

Eläkkeet

Eläkemenoperusteisten maksujen aiheuttamien kustannusten kohdentumisessa on ollut toisinaan epäselvyyksiä, kun kunnallisia palvelutoimintoja on siirretty peruskunnista kuntayhtymien tuotettavaksi tai kuntayhtymä on purettu ja palvelutoiminnot siirretty takaisin peruskunnalle tai uuteen kuntayhtymään. Kevan valtuuskunnan päättämiin eläkemenoperusteisten maksujen kohdistamisperiaatteisiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota, kun palvelujen tuottamisvastuussa olevia kuntia ja kuntayhtymiä muodostetaan.

Uusi kuntayhtymä maksaa yleensä vain palkkaperusteista eläkemaksua ja varhaiseläkemenoperusteista maksua eikä lainkaan eläkemenoperusteista maksua.  Kuntayhtymän perustamisella ei ole vaikutusta henkilöstön eläke-turvaan, jos työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä kunnan palveluksesta kuntayhtymän palvelukseen. Siksi voimaanpanolaissa ei ole tarpeen erikseen säätää henkilöstön eläketurvan järjestämisestä. Mikäli palvelut tuottaa kuntakonserniin kuuluva osakeyhtiö, ratkaistaan siirtyvän henkilöstön eläketurvan järjestäminen kunnallisen eläkelain (13.6.2003/549) 2 §:n mukaan. Lisäksi ennen olemassa olevan kuntayhtymän purkautumista omistajakuntien on syytä sopia siitä, miten kuntayhtymälle aiheutuvat eläkemaksut jaetaan jatkossa omistajien kesken.

Palvelussuhteiden ehtojen harmonisointi ja kustannukset

Sote-uudistus tuo mukanaan työnantajamuutostilanteita, jotka aiheuttavat kunta-alalle usealle vuodelle ulottuvan palkkojen ja muiden palvelussuhteen ehtojen harmonisointitarpeen. Työvoimakustannukset muodostavat yli puolet työnantajan toimintamenoista.

Tässä vaiheessa ei ole tiedossa, miten enintään 19 perustettavassa kuntayhtymässä toiminta järjestetään ja miten henkilöstö sijoitetaan eri tehtäviin. Tiedossa ei ole myöskään uusien kuntayhtymien palkka- tai henkilöstöpolitiikka, tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmät tai tehtäväkuvat. Siirtymäkauden pituuden arvioiminen on haastavaa, koska tiedossa ei myöskään ole uusien kuntayhtymien tehtäväkohtaisten palkkojen tavoitetasot. Kustannustason hillitsemiseksi olisi ensisijaista, ettei harmonisointia tehdä vaativuusryhmän korkeimman tehtäväkohtaisen palkan mukaan.

Monista epävarmuustekijöistä huolimatta KT Kuntatyönantajat on tehnyt sote-henkilöstön palkkojen harmonisointia koskevia esimerkkilaskelmia, joissa tehtäväkohtaisten palkkojen tavoitetaso vaihteli mediaanista (ansio, jota vähemmän ansaitsee 50 % henkilöstöstä) 9. desiiliin (ansio, jota vähemmän ansaitsee 90 % henkilöstöstä). Palkkojen harmonisointikustannuksia kertyy laskentatavasta riippuen vähintään 60–550 miljoonaa euroa. Työaikojen mahdollista yhteensovittamista ei ole otettu laskelmissa huomioon.

Kunta-alan palkkausjärjestelmä perustuu tehtävän vaativuuteen. Valtaosalla henkilöstöä tehtävän vaativuus ei uudelleenjärjestelyjen myötä kuitenkaan muutu millään tavalla. Palkkausjärjestelmien yhteensovittaminen nostaa sen sijaan merkittävästi työvoimakustannuksia. Yhteensovittamisen kustannukset lisääntyvät sitä enemmän, mitä harvempi kuntatyönantaja palveluita tuottaa.

Terveyskeskuslääkäreiden ja sairaalalääkäreiden faktinen palkkataso eroaa toisistaan terveyskeskuslääkäreiden eduksi. Harmonisaatiokustannuksina (sama tai samanarvoinen työ, samankaltainen tehtäväkuva) palveluintegraatiotilanteessa palkkaerot voivat olla satoja euroja riippuen edeltävän työnantajan rekrytointitilanteesta ja palkkapolitiikasta. Aiemmissa palvelurakenteen muutostilanteissa ei ole ollut erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnantajayhteenliittymiä.

Myös muissa palvelussuhteen ehdoissa kuten esimerkiksi lääkäreiden ja hammaslääkäreiden työajoissa on harmonisaatiotarpeita. Työaikakysymysten yhteensovittamiseen tarvitaan työmarkkinaosapuolten neuvottelema ratkaisu, jonka rahoitus valtionavustuksineen täytyy sopia muista kustannuksista irrallaan.

KT ehdottaa sote-lainsäädäntöön kirjattavaksi palvelussuhteiden ehtojen harmonisointia koskevia erityissäännöksiä. Jos lainsäädännöllä ei ohjata palvelussuhteiden ehtojen harmonisointia, aiheutuu järjestämislain ja voimaanpanolain toteuttamisesta merkittäviä lisäkustannuksia, jotka eivät edistä uudistuksen tavoitteita.

Lainsäädäntöön on kirjattava, että työnantajayhteenliittymistä johtuvat palkkaerot ovat hyväksyttävä syy erisuuruisille tehtäväkohtaisille palkoille samasta tehtävästä. Kustannustason hillitsemiseksi olisi ensisijaista, ettei harmonisaatiota olisi välttämätöntä tehdä vaativuusryhmän suurimman tehtäväkohtaisen palkan mukaan. Harmonisaatiokustannuksien kattamiseksi tulee saada kansallinen rahoitus.

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Yhteystiedot

Markku Jalonen

Markku Jalonen

toimitusjohtaja
Puhelin:
+358 9 771 2500
Matkapuhelin:
+358 40 547 7710
Sähköposti:
Markku.Jalonen@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT