Uuden lainsäädännön mukaisten perhevapaiden hakeminen

Äitiysvapaata ja isyysvapaata ei jatkossa enää ole, vaan näiden tilalle tulevat raskausvapaa ja vanhempainvapaa. Lisäksi erityisäitiysvapaa muuttuu erityisraskausvapaaksi.

Uusista perhevapaista lyhyesti

Työntekijällä tai viranhaltijalla on oikeus saada työstä vapaaksi sairausvakuutuslaissa tarkoitetut raskausrahapäivät (raskausvapaa), erityisraskausrahapäivät (erityisraskausvapaa) sekä vanhempainrahapäivät (vanhempainvapaa) (ks. TSL 4 luku 1 § 1 momentti ja KvhL 29 §).

Raskausvapaa alkaa 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa, mutta työntekijä tai viranhaltija ja työnantaja voivat sopia raskausvapaan aloittamisesta viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua aikaa (ks. KvhL 29 § ja TSL 4 luku 1 § 2 momentti).  Raskausvapaan kesto (raskausrahakausi) on enintään 40 arkipäivää ja se tulee pitää yhtäjaksoisesti (ks. SVL 9 luku 2 §).

Vanhempainrahaa maksetaan lapsen syntymän ja adoption perusteella yhteensä enintään 320 arkipäivältä (SVL 9 luku 6 §).

Kummallakin vanhemmalla on oikeus käyttää vanhempainrahapäivistä puolet eli 160 arkipäivää. Vanhempainrahapäiviä voi siirtää sairausvakuutuslain 9 luvun 7 §:ssä määritellyin edellytyksin mm. lapsen toiselle vanhemmalle enintään 63 vanhempainrahapäivää. 

Työntekijällä tai viranhaltijalla on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään neljässä jaksossa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia. (ks. KvhL 29 § ja TSL 4 luku 1 § 4 momentti)

Oikeudesta vanhempainrahaan on säädetty sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:ssä. Työnantajan on hyvä huomioida, että vanhempainrahapäiviä voidaan luovuttaa sairausvakuutuslain 9 luvun 7 §:ssä mainituille henkilöille, jos kyseisen säännöksen edellytykset täyttyvät.

Milloin sovelletaan uutta ja milloin vanhaa lainsäädäntöä?

Se, sovelletaanko vanhoja vai uusia perhevapaita koskevia säännöksiä, riippuu lapsen lasketusta synnytysajasta.

Uutta perhevapaalainsäädäntöä sovelletaan, jos lapsen laskettu synnytysaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen, tai jos adoptiolapsen hoitoonottopäivä on 31.7.2022 tai sen jälkeen.

Jos lapsen laskettu synnytysaika on 4.9.2022, raskausvapaa alkaa aikaisintaan 1.8.2022 (30 arkipäivää ennen laskettua aikaa) ja viimeistään 19.8.2022 (14 arkipäivää ennen laskettua aikaa).  Raskausvapaan (raskausrahakauden) alkamisajankohtaa voidaan arvioida Kelan verkkosivuilta löytyvällä laskurilla.

Jos lapsen laskettu synnytysaika on ennen 4.9.2022 tai jos adoptiolapsen hoitoonottopäivä on ennen 31.7.2022, sovelletaan vanhaa perhevapaalainsäädäntöä.  

Työnantajan on hyvä huomioida, että työnantaja joutuu soveltamaan sekä vanhaa että uutta lainsäädäntöä rinnakkain ainakin vuoden 2024 loppuun saakka. Siihen, sovelletaanko vanhaa vai uutta perhevapaalainsäädäntöä, liittyy poikkeuksia, jotka tulee tarkistaa työsopimuslain ja sairausvakuutuslain lainsäädännön voimaantuloa koskevista siirtymäsäännöksistä.

Jos työnantajalla on epäselvyyttä siitä, kumpaa lainsäädäntöä tulisi noudattaa, työnantaja voi pyytää työntekijältä tai viranhaltijalta selvityksen tai todistuksen lapsen lasketusta synnytysajasta tai adoptiolapsen hoitoonottopäivästä. Selvityksen avulla työnantaja voi arvioida sovelletaanko työntekijään/viranhaltijaan vanhaa vai uutta lainsäädäntöä.

Uusien perhevapaiden hakeminen

Perhevapaauudistus ei tuo muutosta vapaiden hakuaikoihin.

Pääsääntöisesti raskaus- ja vanhempainvapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa.

Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi.

Adoptiolapsen hoidon vuoksi pidettävästä vapaasta ilmoitettaessa on, jos mahdollista, noudatettava samaa ilmoitusaikaa. (Ks. TSL 4 luku 3a § 1 momentti) Ilmoitusaikoihin liittyy muitakin poikkeuksia, jotka työnantaja voi tarkistaa työsopimuslain 4 luvun 3 a §:stä.

Siirtymävaiheessa voi tulla sellaisia tilanteita, jossa työntekijä tai viranhaltija hakee ns. ”vanhoja” perhevapaita (äitiys- tai isyysvapaata), vaikka häneen sovelletaan uutta lainsäädäntöä ja hänen tulisi hakea raskaus- ja/tai vanhempainvapaata.

KT suosittelee, että työnantaja tulkitsee tällaisissa tilanteissa työntekijän tai viranhaltijan hakeneen raskaus- ja/tai vanhempainvapaata. Tämä toimintatapa on erityisen suositeltava, jos vapaita koskeva hakemus tulee tehdä työnantajan sähköisessä järjestelmässä, johon ei vielä ole päivitetty uuden lainsäädännön mukaisia vapaita.

Tärkeintä on, että työntekijä tai viranhaltija hakee raskaus- ja/tai vanhempainvapaata työsopimuslain ilmoitusaikoja noudattaen. Työnantajan olisi hyvä ohjeistaa henkilöstöä uuden lainsäädännön mukaisten perhevapaiden hakemisessa.

Työnantajan on tärkeää muistuttaa henkilöstöään perhevapaita koskevista hakuajoista. Lisäksi työnantajan on hyvä ohjata vapaita hakeva työntekijä/viranhaltija hakemaan perhevapaisiin liittyviä päivärahaetuuksia Kelalta.

Raskaus- ja vanhempainvapaa kunta-alan virka- ja työehtosopimuksissa

KT:n näkemyksen mukaan perhevapaauudistuksen vuoksi on välttämätöntä tehdä muutoksia perhevapaita koskeviin virka- ja työehtosopimusmääräyksiin, koska muun muassa lainsäädännön terminologia ja perhevapaisiin oikeutettujen edut muuttuvat lainsäädännössä merkittävästi. Perhevapaata koskevat määräykset neuvotellaan osana kunta-alan virka- ja työehtosopimusneuvotteluja.

Kunta-alan virka- ja työehtosopimuksia koskevat neuvottelut ovat tällä hetkellä vielä kesken. Tämän vuoksi uusista raskausvapaan ja vanhempainvapaan palkallisuutta koskevista määräyksistä ei ole vielä tietoa eikä KT voi vastata niitä koskeviin kysymyksiin. KT tiedottaa mahdollisista raskausvapaan ja vanhempainvapaan palkallisuutta koskevista määräyksistä heti, kun se on mahdollista.

Työnantajan tulisi kertoa henkilöstölleen vallitsevasta tilanteesta, sillä se voi vaikuttaa esimerkiksi etuuksia koskevien hakemusten täyttämiseen.  

Työnantajan on hyvä huomata, että jos työntekijään tai viranhaltijaan sovelletaan vanhaa perhevapaita koskevaa lainsäädäntöä, hänelle maksetaan äitiysvapaan tai isyysvapaan palkkaa, jos KVTES:n V luvun 7 §:n tai 8 §:n edellytykset täyttyvät. Tämä johtuu siitä, että kunta-alan virka- ja työehtosopimusten sopimusmääräyksiä noudatetaan, kunnes neuvotteluiden todetaan päättyneen tai kunnes uudet sopimukset tulevat voimaan (ns. jälkivaikutus, esim. KVTES:n allekirjoituspöytäkirjan 1 §).

Muualla verkossa

• Perhevapaaudistuksesta sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta >
   
• Työnantajille tietoa perhevapaauudistuksesta Kelan verkkosivuilla >