Tiedote

Kuntatyönantajapäivillä pohditaan kuntien ja kuntayhtymien tulevaisuutta

KT Kuntatyönantajat järjestää neljän vuoden välein Kuntatyönantajapäivät, joista seitsemännet Jyväskylässä 26.–27. toukokuuta. Reilut 300 osallistujaa edustavat kuntien ja kuntayhtymien johtoa, esimiehiä ja muita työnantaja-asemassa olevia. Päivien teemana on "Kunnat murroksessa – johtaminen keskiössä".

KT Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalosen mukaan Jyväskylässä pohditaan kuntien ja maakuntien tulevaisuutta. Edessä on Suomen historian suurin hallinto- ja palvelu-uudistus sekä liikkeenluovutus, kun vastuu sote-palveluiden järjestämisestä siirtyy vuoden 2019 alusta Manner-Suomen kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnallisille työnantajille. Tuolloin puolet eli noin 215 000 työntekijää siirtyy kuntasektorilta maakuntien palvelukseen. Samanaikaisesti kuntien on suunnattava toimintaansa uudelleen ja rakennettava tulevaisuuden kuntaa.

KT on Suomen suurin työnantajajärjestö. Jalosen mukaan tavoitteena on, että KT laajentaisi toimintaansa koskemaan koko alueellista ja paikallista julkista hallintoa eli kuntien ja kuntayhtymien lisäksi myös tulevia maakuntia. Parhaillaan valmistellaan uutta KT:tä koskevaa lainsäädäntöä.

Uudessa julkishallinnossa tarvitaan toimiva työmarkkinajärjestelmä, eikä työnantajaedunvalvontaa pidä pilkkoa liian pieniin osiin. Jalonen toteaa, että KT:llä on vahva osaaminen myös maakunnalle siirrettävien asioiden osalta. Vakaa työnantajaedunvalvonta ja toimivat työmarkkinaosapuolten neuvottelusuhteet tuovat osaltaan työrauhaa, vakautta ja ennustettavuutta, hän lisää.

Sote- ja maakuntauudistus edellyttää yhteistyötä kuntien kanssa

KT Kuntatyönantajien valtuuskunnan puheenjohtaja, Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen pitää huolestuttavana, että sote- ja maakuntauudistuksesta puuttuu analyysi siitä, mikä olisi kunnan ja maakunnan välinen suhde jatkossa. Myös tätä pitäisi tarkoin selvittää eikä keskittyä vain uuden soten järjestämiseen.

– Sote- ja maakuntauudistus muuttaa kunnan luonteen ja perustehtävät, mutta maakuntien yhteistyö peruskuntien kanssa on tärkeätä jatkossakin, Viljanen painottaa.

Kun sote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauslainsäädäntö ja sote-palvelujen rahoitusmuutokset toteutetaan samanaikaisesti, tekee se uudistuksesta erityisen haastavan.

Muutos edellyttää osaavaa johtamista

Ritva Viljanen edellyttää, että on tunnistettava ne asiakasryhmät ja palveluketjut, joissa kuntien rooli on edelleen keskeinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tällaisia tehtäviä on hänen mukaansa useita lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointipalveluissa. – Uudistusten jälkeenkin tarvitaan yhteistä suunnittelua ja tavoitteen asettelua sekä todella paljon yhteistyötä, toteaa Viljanen. Kun sosiaali- ja terveydenhuollosta tulee maakuntapohjainen, rakennetaan samalla uusia rajoja esimerkiksi koulujen ja sosiaalitoimen välille.

Palvelut pitäisi toteuttaa niin, ettei asiakas huomaa, missä muuttuu kunnan ja maakunnan raja. Lisäksi kunnan näkökulmasta asiantuntijayhteistyön on oltava maksutonta muutosten ja yhtiöittämisten jälkeenkin.

Sekä Viljanen että Jalonen toteavat, että muutoksen johtaminen hallitusti vaatii onnistuakseen erityisen paljon osaamista johtajilta ja esimiehiltä kaikilla organisaation tasoilla. Muutoksessa on hyvä muistaa julkisen hallinnon perustehtävät. Julkishallinnon tehtävänä on huolehtia yleisen oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden toteuttamisesta. Tämä vaikuttaa johtamisen sisältöihin. Se asettaa erityisen avoimuuden, demokratian ja eettisyyden vaatimuksen.

Lisätietoja: 

KT:n valtuuskunnan puheenjohtaja Ritva Viljanen, puh. 050 563 5710
KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, puh. 040 547 7710