Lausunto
124/03/2017
Työ- ja elinkeinoministeriölle

Nollatyösopimusten käytön pelisääntöjä selvittävän työryhmän mietintö

Yleistä: Onko esitys mielestänne hyväksyttävissä?

KT = EI

Yleiset kommentit esityksestä

  • Kunnallinen työmarkkinalaitos vastustaa työlainsäädäntöön esitettyjä muutoksia kokonaisuudessaan.
     
  • Kunnallinen työmarkkinalaitos on antanut nollatuntisopimusten pelisääntöjä selvittäneen työryhmän mietintöön 30.6.2017 päivätyn eriävän mielipiteen, jonka sisältö uudistetaan.
     
  • Tarve sopia työsopimuksessa vaihtelevasta työajasta tai jättää sopimatta vähimmäistyöajasta voi johtua sekä työntekijän että työnantajan tarpeista. Työntekijöiden tarpeet liittyvät erityisesti erilaisten elämäntilanteiden edellyttämään joustavaan työskentelyyn myös tilanteissa, joissa aloite vaihtelevan työajan sopimiseen tulee työnantajalta. Vaihtelevan työajan sopimukset antavat hyvää työkokemusta, joka mahdollistaa jatkossa työllistymisen kiinteän työajan työsopimuksiin.
     
  • Työryhmän toimeksiannon mukaan muutokset eivät saa johtaa työllisyyden ja työpanoksen vähentymiseen. Muutostarpeita arvioitaessa tuli kiinnittää huomiota sopimussuhteen kummankin osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoon sekä selvyyteen sovellettavista pelisäännöistä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on mietinnössään (TyVM 2/2017) todennut, että muutokset eivät saa vähentää kansantalouden työtunteja ja työllisyyttä.
     
  • Esitetty sääntely rajoittaa sopimusvapautta, lisää sääntelyn tulkinnanvaraisuutta ja riitoja työpaikoilla, lisää hallinnollista taakkaa ja nostaa työllistämisen kynnystä.
     
  • Esityksessä ei ole kiinnitetty huomiota kummankin osapuolen oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoon. Esityksessä lisätään työnantajan velvoitteita monin eri tavoin ja samanaikaisesti vähennetään työntekijän velvoitteita. Työnantajan kannattaa tarkoin harkita, kannattaako sen solmia työsopimusta lainkaan mm. seuraavien lainmuutosten vuoksi:
     
    • Erilaisten selvitysten antamisvelvollisuus lisää hallinnollista taakkaa.
    • Riskit tulkintariidoista lisääntyvät.
    • Työntekijä ei voi jatkossa edes omasta toiveestaan sitoutua lisätyöhön tarvittaessa.
    • Työntekijällä olisi aina oikeus kieltäytyä tarjotusta työstä, mikäli sitä ei ole merkitty etukäteen tiedoksi annettuun työvuoroluetteloon. (Huom. Työvuoroluetteloita ei voida läheskään aina etukäteen antaa, koska työvoiman tarve ei ole tiedossa. Lainmuutos johtaisi siihen, että tällaisessa tilanteessa työntekijällä ei olisi velvoitetta tehdä sovittua työaikaansa.)
    • Työntekijällä olisi oikeus painavasta syystä kieltäytyä myös työvuoroluetteloon merkitystä työstä. (Painavaksi syyksi katsottaisiin myös työnteko toisen työnantajan palveluksessa.)
    • Työntekijällä voisi olla oikeus sairausajan palkkaan, vaikka tulevat työvuorot eivät edes olisi tiedossa.
    • Työntekijä voisi itse vaikuttaa irtisanomisajan palkkaan, vaikka töitä ei edes olisi mahdollisuus tarjota, valitsemalla itselleen sopivan irtisanoutumisajankohdan.
       
  • Työlainsäädäntö turvaa nykyisellään riittävästi vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän aseman.
     
  • Voimassaolevan työaikalain mukaan (1 luku) työaikalakia ei sovelleta opetushenkilöstöön. Sama koskee työaikalain muutosesitystä. Opetushenkilöstöllä on työn luonteen vuoksi oikeus vapaasti päättää olennaisesta osasta työajastaan ja tämän vuoksi heihin ei sovelleta työaikalakia. Opetushenkilöstön työaikaa koskevat määräykset on kaikilta osin sovittu neuvotteluosapuolten välillä työ- ja virkaehtosopimuksissa. Opettajiin sovellettavan työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän mukaan: Opettajien järjestelmä perustuu pääsääntöisesti opetusvelvollisuuteen. Opettajilla ei ole säännöllistä työaikaa eikä heille tehdä työvuoroluetteloita. Järjestelmä ei tunne lisä- tai ylityötä. Näiden syiden vuoksi opetushenkilöstö, johon ei sovelleta työaikalakia, tulisi kokonaisuudessaan rajata vaihtelevaa työaikaa koskevien lakimuutosesitysten ulkopuolelle.
     
  • Laissa tulisi todeta, että esitettyjä muutoksia ei sovelleta lainkaan pelastustoimen sivutoimiseen henkilöstöön: Pelastuslaitoksilla käytetään osalla henkilöstöstä vaihtelevan työajan työsopimuksia. Kyse on sivutoimisessa työsuhteessa työskentelevistä, jotka saavat pääsääntöisesti varsinaisen toimeentulon jonkun muun työnantajan palveluksessa olemisesta tai omasta yritystoiminnasta. Heidän työpanoksensa tuntimääriä ei voida ennakoida siten, että ne olisivat työnantajaa sitovia. Sivutoiminen henkilöstö aloittaa työskentelyn pelastustoimen tehtävien vaatiessa. Käytännössä työntekijöillä on ollut mahdollisuus kieltäytyä tulemasta töihin, jos kulloinenkin elämäntilanne se estää. Erityisen tärkeää kuitenkin, että työntekijä on tarvittaessa pelastustoimeen käytettävissä ja sitoutunut tulemaan työhön.

Jättääkö esitetty sääntelymalli ratkaisematta jonkin epäkohdan vaihtelevien työaikojen osalta suhteessa muihin osa-aikaisiin työntekijöihin?

  • Nollatuntisopimuksella työskentelevien osalta ei ole syytä tehdä esitettyjä lakimuutoksia.
     
  • Työryhmän tuli kiinnittää huomiota oikeuksien tasapainoon. Edelliseen kohtaan kirjatun mukaisesti: Lakiesityksessä lisätään työnantajan velvoitteita, poistetaan työntekijältä mm. velvollisuus tehdä lisätöitä tarvittaessa sekä annetaan työntekijälle oikeus kieltäytyä jopa työvuoroluetteloon merkitystä työvuorosta. Esitys johtaa herkästi tulkintariitoihin, lisää työnantaja hallinnollista taakkaa sekä nostaa työllistämiskynnystä.

Työsopimuslaki

1 luku: Yleiset säännökset

11: Vaihteleva työaikaehto: Lausunto

  • Esitetty lainmuutos, johtaa herkästi riitoihin siitä onko vaihtelevaan työajan ehto sallittu ja ”hyväksyttävä” ja onko toimittu kiertämistarkoituksessa. Lainmuutos nostaa työllistämiskynnystä.
     
  • Työnantajalta tulisi poistaa lakiin kirjatut velvoitteet ainakin mikäli työsopimuksella sovitaan, että työntekijä voi aina kieltäytyä tarjotusta työtehtävästä. Perusteluissa tulisi siten todeta, että esitettyjä lainmuutoksia ei sovellettaisi tällaisiin työsopimuksiin. On kohtuutonta lisätä työnantajan velvoitteita, jos työntekijällä ei edes ole työntekovelvollisuutta.
     
  • Esityksen perusteluiden mukaan tilanteessa, jossa työvoimatarve havaitaan muodostuneen kiinteäksi, on työnantajan tarjottava työntekijälle kiinteäaikaista työsopimusta. Työntekijällä olisi oikeus kieltäytyä työaikaehdon muuttamisesta, koska vaihtelevaan työaikaehtoon perustuvan sopimuksen voi alkujaankin tehdä työntekijän pyynnöstä. Osapuolten oikeuksien kannalta tasapainoista ei ole, että tilanteessa, jossa työvoimatarpeen havaitaan muodostuneen kiinteäksi, uusi työaika sitoisi vain työnantajaa. Esitetty velvoite myös johtaa tulkintariitoihin ja nostaa työllistämiskynnystä. Mikäli työnantajalle asetetaan kyseinen velvoite, tulee lakiin/ sen perusteluihin kirjata, että työntekijän kieltäytyessä kiinteäaikaisesta työsopimuksesta, työnantajalle ei ole velvollisuutta uudestaan tarjota kiinteäaikaista työsopimusta.
     
  • Esityksen perusteluiden mukaan työsuhdeturvan kiertämisellä tarkoitetaan myös menettelyä, jossa 1 momentissa säädetyn määritelmän kiertämiseksi sovittaisiin vähäisestä kiinteästä työajasta, jonka lisäksi teetettäisiin kiinteän työvoimatarpeen kattamiseksi runsaasti lisätyötä. Työryhmän toimeksianto koski vain vaihtelevan työajan työsopimuksia. Esitetty muutos poikkeaa työryhmän toimeksiannosta. KT vastustaa sääntelyn ulottamista koskemaan kiinteän työajan osa-aikaisia työsopimuksia ja näissä tehtävää lisätyötä. Kohtuutonta on, että työsuhteen kiertämiseksi katsottaisiin tilanne, jossa työnantaja lain velvoittamana tarjoaa työntekijälle lisätyötä.
     
  • Kohdassa ”Yleiset kommentit esityksestä” esitettyjen perusteluiden vuoksi opetushenkilöstö, johon ei sovelleta työaikalakia, tulisi kokonaisuudessaan rajata vaihtelevaa työaikaa koskevien lakimuutosesitysten ulkopuolelle.
     
  • Pelastustoimen osalta kts. ”yleiset kommentit esityksestä”.


4 §: Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista: Lausunto

  • Lakiesityksessä mainittua vaihteluväliä ei voida kirjata, jos kysymys on tarvittaessa töihin kutsuttavasta työntekijästä.
     
  • Esitetty lainmuutos nostaa herkästi riitoja siitä, onko ilmoitettu vaihteluväli ja syyt vaihtelevan työajan käyttöön asianmukaiset.
     
  • Lain kirjaus siitä, että arvio tulee antaa, mikäli työaika poikkeaa ”olennaisesti” aikaisemmasta, johtaa tulkintaongelmiin. Työnantajan velvoite antaa uusia arvio aina, ”jos toteutunut työaika poikkeaa olennaisesti aiemmasta arvioista”, on kohtuuton. Työvoimatarpeet voivat vaihdella runsaasti, ja uuden arvion esittäminen aina, kun toteutunut työaika poikkeaa aiemmasta, on kohtuutonta. Em. lisäksi esitys velvoittaisi työnantajan antamaan saman arvion myös vuosittain, mikäli työntekijä näin pyytää. Velvoitteet lisäävät hallinnollista taakkaa ja nostavat nostavat työllistämiskynnystä. Olennaisuuden arviointi on vaikeaa.
     
  • Mikäli katsotaan tarpeelliseksi lisätä 4 §:ään kirjattavia tietoja, riittävää olisi se, että työnantajalle asetettaisiin velvoite ilmoittaa vaihteluväli ja syyt vaihtelevan työajan käyttöön. Tämä velvoite sinällään jo vaikuttaisi siihen, että työsuhteen alussa arvioidaan tarkoin mitä voidaan sopia teetettävien tuntien osalta.
     
  • Huomioitavaa on, että työnantajan työvoimatarve voi vuositasolla olla esimerkiksi keskimärin 20 tuntia viikossa, mutta tarve voi sijoittua siten, että välillä tarve on nolla tuntia ja välillä 38 tuntia viikossa. Työehtosopimukset voivat velvoittaa siihen, että työaika tasoittuu esimerkiksi 4 viikon välein, jolle ajanjaksolle ei voida suunnitella keskimäärin 20 tuntia viikossa.
     
  • Kohdassa ”Yleiset kommentit esityksestä” esitettyjen perusteluiden vuoksi opetushenkilöstö, johon ei sovelleta työaikalakia, tulisi kokonaisuudessaan rajata vaihtelevaa työaikaa koskevien lakimuutosesitysten ulkopuolelle.
     
  • Pelastustoimen osalta kts. ”yleiset kommentit esityksestä”.


11 §: Sairausajan palkka: Lausunto

  • Esitykseen on kirjattu työntekijälle oikeus sairausajan palkkaan. Lainkohdan sanamuoto on epäselvä ja tulkinnanvarainen.
     
  • Lain perusteluissa on tuotu esiin, että lähtökohtaisesti palkka määräytyisi työvuoroluetteloon merkittyjen työvuorojen perusteella. Jos työvuoroluetteloa ei ole tehty, tulisi objektiivisin kriteerein arvioida, olisiko työntekijälle todennäköisesti tarjottu työtä vai ei. Perustelujen mukaan pelkkä hypoteettinen mahdollisuus työtilaisuudesta ei muodostaisi oikeutta sairausajan palkkaan.
     
  • Mikäli katsotaan tarpeelliseksi tarkentaa työntekijän oikeutta sairausajan palkkaan, tulisi oikeus sitoa siihen, että työntekijällä olisi oikeus saada sairausajan palkkaa vain sovituilta työtunneilta ja/tai laaditun työvuoroluettelon mukaisilta työtunneilta.
     
  • Vaihtelevaa työaikaa tekevän kohdalla on usein vaikea ja käytännössä mahdoton arvioida, millaisia työvuoroja hänellä olisi ollut, mikäli hän olisi ollut työkykyinen. Vaikeaksi arvion tekee myös se, että työntekijällä on vaihtelevan työajan työsopimuksissa tosiasiassa itse oikeus kieltäytyä tarjotusta työstä eikä hän ole velvollinen ottamaan vastaan lisätyötä, joten arvion tekeminen, mitä töitä kullekin vaihtelevan työajan työntekijälle olisi tarjottu ja mitä töitä hän olisi ottanut vastaan, on usein mahdotonta. Lakiesityksen kirjausten perustella ei voida tietää, kuinka pitkältä ajalta kullakin on oikeus sairausajan palkkaan. Tämä johtaa riitoihin. Tulkintaongelman vuoksi työllistämiskynnys nousee.
     
  • Tulkinta on selkeämpi niiden kohdalla, joiden sairausajan palkka määräytyy suoraan työsopimuslain perusteella. Työehtosopimusten perusteella työntekijöillä on oikeus sairausajan palkkaan huomattavasti pidemmältä ajalta. Laissa tulee tuoda selkeästi esiin, että lainkohta koskee todella vain työsopimuslain 11 §:n 1 momenttiin kirjattua aikaa (sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää), myös tilanteissa, joissa työehtosopimusten mukaan sairausajan palkkaa maksetaan lakiin kirjattua pidemmältä ajalta. On täysin mahdotonta tietää millaisia työvuoroja vaihtelevaa työaikaa tekevälle työntekijälle olisi tarjottu ja/ tai mitä työvuoroja hän edes olisi ottanut vastaan, mikäli olisi ollut terve.
     
  • Kohdassa ”Yleiset kommentit esityksestä” esitettyjen perusteluiden vuoksi opetushenkilöstö, johon ei sovelleta työaikalakia, tulisi kokonaisuudessaan rajata vaihtelevaa työaikaa koskevien lakimuutosesitysten ulkopuolelle.
     
  • Pelastustoimen osalta kts. ”yleiset kommentit esityksestä”.

6 luku: Yleiset säännökset työsopimuksen päättämisestä

4 a §: Vaihtelevan työaikaehdon sisältävän työsopimuksen irtisanominen: Lausunto:

  • Työryhmän tuli kiinnittää huomiota oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoon. Lakiesityksen mukaan määräytyvä irtisanomisajan palkka antaisi työntekijälle mahdollisuuden saada irtisanomisajalta huomattavasti tavanomaista suurempi palkka ilman työtekoa, jos hän ajoittaa irtisanoutumisensa sopivaan ajankohtaan, jolloin työtä ei voida tarjota. Työntekijä ei voi irtisanoutumalla päästä parempaan asemaan kuin mikä hänellä muutoin olisi.
     
  • Kohdassa ”Yleiset kommentit esityksestä” esitettyjen perusteluiden vuoksi opetushenkilöstö, johon ei sovelleta työaikalakia, tulisi kokonaisuudessaan rajata vaihtelevaa työaikaa koskevien lakimuutosesitysten ulkopuolelle.
     
  • Pelastustoimen osalta kts. ”yleiset kommentit esityksestä”.

Työaikalaki

18 §: Työntekijän suostumus: Lausunto

  • Työryhmän tuli kiinnittää huomiota oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoon. Esityksessä on monessa eri kohdassa lisätty työnantajan velvoitteita, vastuita ja hallinnollista taakkaa. Nämä nostavat työllistämiskynnystä. Esityksessä lisätään työnantajan velvoitteita ja samaan aikaan lievennetään työntekijän vastuuta työtehtävistään. Jos laissa toteutetaan työnantajan vastuuta lisäävät muutokset, tulee laissa edelleen mahdollistaa se, että työsopimuksella sitoudutaan tarvittaessa lisätyön tekemiseen.
     
  • Lain perusteluiden mukaan tilanteessa, jossa työaika vaihtelee, työnantaja saisi työvuoroluette-loon merkityn työn lisäksi teettää lisätyötä vain työntekijän kutakin kertaa varten antamalla suostumuksella. Tämä johtaisi siihen, että työntekijä ei käytännössä olisi velvollinen tekemään työtunteja, jotka hän on työsopimuksessa sitoutunut tekemään. Esitys johtaisi siihen, että työntekijä ei olisi velvollinen tekemään lainkaan työtunteja, jos työnantaja ei ole voinut laatia työvuoroluetteloita etukäteen, vaikka olisi työsopimuksessa sitoutunut tekemään esimerkiksi 15–20 tuntia viikossa. Tämä on työnantajan kannalta kohtuutonta. Työnantajan ei kannattaisi tällaisia työsopimuksia tehdä.
     
  • Kohdassa ”Yleiset kommentit esityksestä” esitettyjen perusteluiden vuoksi opetushenkilöstö, johon ei sovelleta työaikalakia, tulisi kokonaisuudessaan rajata vaihtelevaa työaikaa koskevien lakimuutosesitysten ulkopuolelle.
     
  • Pelastustoimen osalta kts. ”yleiset kommentit esityksestä”.

35 §: Työvuoroluettelo: Lausunto

  • Laissa tulisi tuoda esiin, että vaihtelevan työajan työsopimuksissa ei ole pakko tehdä työvuoroluetteloa, mikäli se ei työvuorojen ennakoimattomuuden vuoksi ole mahdollista. Lain perusteluissa on todettu, että tilanteessa, jossa vaihtelevalla työaikaehdolla on tarkoitus kattaa ennakoimattomia työvoimatarpeita, työvuoroluettelon laadinta ei ole mahdollista. Tämä tulisi tuoda esiin myös lakitekstissä.
     
    • Esimerkiksi pelastustoimessa työvuoroluetteloita ei voida tehdä etukäteen, kun kysymyksessä on vaihtelevan työajan työsopimus. Työntekijän tulee kuitenkin olla velvollinen tulemaan työhön työsopimuksensa mukaiseksi. Pelastustoimen osalta kts. ”yleiset kommentit esityksestä”.
       
  • Kohdassa ”Yleiset kommentit esityksestä” esitettyjen perusteluiden vuoksi opetushenkilöstö, johon ei sovelleta työaikalakia, tulisi kokonaisuudessaan rajata vaihtelevaa työaikaa koskevien lakimuutosesitysten ulkopuolelle.
     
  • Pelastustoimen osalta kts. ”yleiset kommentit esityksestä”.

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta

12 §: Toimintaohjeen ja kehotuksen antaminen

  • KT:llä ei lausuttavaa.
     
  • Kohdassa ”Yleiset kommentit esityksestä” esitettyjen perusteluiden vuoksi opetushenkilöstö, johon ei sovelleta työaikalakia, tulisi kokonaisuudessaan rajata vaihtelevaa työaikaa koskevien lakimuutosesitysten ulkopuolelle.
     
  • Pelastustoimen osalta kts. ”yleiset kommentit esityksestä”.

Yhteystiedot

Anne Kiiski

Anne Kiiski

neuvottelupäällikkö
Puhelin:
+358 9 771 2508
Matkapuhelin:
+358 50 414 0718
Sähköposti:
Anne.Kiiski@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Yleiset palvelussuhdeasiat