Kuntatyö2030

KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt jatkoivat vuonna 2022 yhteistyössä valtakunnallista työelämän kehittämistä ja sen rahoittamista. 

Vuonna 2020 oli tehty sopimus Tekojen tori -portaalin jatkamisesta sekä hyvän kuntatyön näkyväksi tekemisestä. Sopimuksen lisäksi vuonna 2022 käynnissä oli kaksi hanketta TYÖ2030 -ohjelmasta saadulla päärahoituksella: Kuntatyö2030 ja Viestinnällä vaikuttavuutta. 

Työelämän kehittämistä ohjasi pääneuvotteluryhmän alaisuudessa työelämän kehittämisryhmä Tekry. Tekry kokoontui säännöllisesti muulloin paitsi työehtosopimusneuvottelujen aikana.  

Ohjelmahenkilöstö toteutti työelämän kehittämistä yhteistyössä Tekryn kanssa. Ohjelmatiimiin kuuluivat ohjelmapäällikkö ja projektisuunnittelija sekä osa-aikainen projektipäällikkö. 

Työelämän kehittämisen kokonaisuuden rakentaminen 

Kuntatyö2030-hankkeessa tavoitteena oli vuosien 2021 ja 2022 aikana käynnistää ja rakentaa laajempaa työelämän kehittämisen ohjelmakokonaisuutta.  Tavoitteena oli käynnistää ohjelmatyö hankkeen aikana ja suunnitella pitkäjänteistä ohjelmakokonaisuutta vuoteen 2030 saakka. 

Vuoden 2021 lopulla aloitettiin pohdinta siitä, miten valtakunnallinen työelämän kehittämisen kokonaisuus tulisi järjestää, kun hyvinvointialueet irtautuvat kuntakentästä. KT solmi kesäkuussa 2022 yhdessä JUKOn ja JAUn kanssa sopimuksen työelämän kehittämistä koskevasta yhteistyöstä kunta- ja hyvinvointialoilla. Sote ry tuli mukaan sopimukseen lokakuussa 2022.  

Sopimuksen mukaisesti osapuolet sitoutuivat rahoittamaan työelämän kehittämisen perustoimintaa ja siihen kuuluvia yhteisiä toimenpiteitä vuoden 2023 alusta. Tavoitteena oli perustaa työelämän kehittämisen palvelutiimi, jossa työskentelisi kolme henkilöä. Valtakunnallisen työelämän kehittämisen tavoitteeksi asetettiin toimintatapojen uudistaminen ja yhdessä kehittäminen kunta- ja hyvinvointialuetyöpaikoilla, sekä hyvän julkisen työn näkyväksi tekeminen. 

Työelämän kehittämiseen liittyen sopimukseen sisältyi erillinen työryhmä, jonka tehtävänä on tarkastella julkisen sektorin ja etenkin sosiaali- ja terveysalan hyvinvointitutkimuksia ja laatia näistä johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia. Työryhmä järjesti kaikille avoimen Hyvinvointialueiden työolotutkimusseminaarin 19.12.2022. 

Vuoden 2022 lopulla perustettiin kunta-alan kehittämisjaos ja hyvinvointialueiden kehittämisjaos. Jaosten tehtävänä on toimia Tekryn asiantuntijoina toimialojensa työelämän kehittämisen hankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa, sekä nostaa esiin työpaikoilla havaittuja kehittämistarpeita ja tehdä niihin liittyviä kehittämisaloitteita.  Kunta-alan kehittämisjaos kokoontui joulukuussa 2022 ja hyvinvointialueiden jaos kokoontui tammikuussa 2023.  

Vuoden 2022 lopulla päätettiin, että Kuntatyö2030 -ohjelmakokonaisuudesta luovutaan ja samalla internetsivujen osoite muutetaan ja se on vuoden 2023 alusta tekojentori.fi.   

Viestinnän vahvistamista hankkeiden avulla 

Sekä Kuntatyö2030 -hankkeessa että Viestinnällä vaikuttavuutta -projektissa oli tavoitteena vahvistaa työelämän kehittämisen viestintää.  

Vuonna 2022 uusittiin internetsivujen pääsivuja ja kehitettiin Tekojen tori -portaalin etusivua, hakuominaisuuksia ja lomakkeistoa. Portaalin uudistamista tehtiin yhteistyössä käyttäjien kanssa. 

Kuntatyö2030-kokonaisuuden viestinnän vahvistaminen lähti vuoden 2022 alusta liikkeelle haastatteluilla. Projektipäällikkö haastatteli yksitellen KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen viestinnän vastaavat, yhteensä 9 henkilöä.  Haastatteluissa pohdittiin Kuntatyö2030-viestinnän toteuttamista, sisältöjä ja kehittämistä sekä viestintäverkoston toimintaa.  

Tiivistetysti haastatteluissa korostuivat Kuntatyö2030-ohjelman tärkeys sekä viestintäverkoston jäsenten tyytyväisyys siihen, miten ohjelmakokonaisuuden viestintää on toteutettu. Kehittämisehdotuksina esille nousivat positiivisten viestien esiin nostaminen jatkossakin, hankekielen vähentäminen sekä verkkosivujen ja Tekojen torin uudistaminen.   

Viestintäverkoston haastattelut vahvistivat hanketiimissä syntynyttä ajatusta painottaa vuonna 2022 viestinnässä kuormituksen hallintaa ja työn voimavarojen vahvistamista, mikä on yksi Kuntatyö2030-ohjelman tavoitteista.  Teemaa tuotiin esille Kuntatyö2030-verkkosivuilla esittelemällä siihen liittyviä työkaluja ja oppaita, julkaisemalla aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia sekä jakamalla sisältöä somekanavissa ja uutiskirjeissä. Lisäksi tavoitteena oli saada teemaan liittyviä tekoja lisää Tekojen torille.    

Kuntatyö2030-kokonaisuudelle laadittiin viestinnän vuosikello ja viestintäsuunnitelma. Viestinnän tavoitteena oli kertoa työelämän kehittämisestä eri näkökulmista, tuoda esille hyviä kehittämistapauksia ja tarinoita kunta-alalta sekä markkinoida Kuntatyö2030 -kokonaisuuden palveluja, kuten sparrausta, etätyöpajoja ja kampanjaa. Pääkohderyhminä olivat kunta-alalla työskentelevät johtamisen, kehittämisen, esihenkilöiden ja henkilöstön edustajat kaikilla toimialoilla. 

Kuntatyö2030 viestintä oli monikanavaista. Käytössä olivat internetsivujen lisäksi sosiaalisen median kanavat eli Facebook, Instagram, Twitter ja LinkedIn sekä uutiskirje, joka ilmestyi noin kerran kuukaudessa. Lisäksi Kuntatyönantaja -lehdessä oli ollut juttuja ohjelmaan liittyen, minkä lisäksi järjestöt viestivät kokonaisuudesta omilla kanavillaan.   

Uutiskirjeellä oli 2088 tilaajaa vuoden 2022 lopussa. Kuntatyö2030 verkkosivuilla oli vuonna 2022 yli 100 000 kävijää. Sosiaalisen median aktiivisuudesta kertovat seuraavat luvut ajalta tammi-joulukuu 2022:  

• Twitter 333 julkaisua, seuraajia 3548  

• Facebook 286 julkaisua, seuraajia 1280  

• LinkedInissä 250 julkaisua, seuraajia 786  

Kuntatyöpaikkojen kehittämistekoja Tekojen torilta nostettiin esiin sosiaalisen median kanavissa ja Kuntatyö2030 -uutiskirjeessä koko vuoden. Joulukuussa Kuntatyö2030 gaalassa palkittuja kehittämistekoja nostettiin esille palkitsemisen jälkeen lähes päivittäin.

Konkreettista kehittämisen tukea kuntatyöpaikoille 

Kuntatyö2030 -projektissa tarjottiin konkreettista tukea kuntatyöpaikkojen kehittämistyön edistämiseen sparrauksella. Sparraukseen oli vuonna 2021 kilpailutettu palveluntuottajat puitejärjestelynä. 

Sparraus oli kokeneen ulkopuolisen kehittäjän tuottamaa ohjausta, fasilitointia ja konsultointia organisaation tai sen yksikön kehittämistarpeeseen. Sparrausta tuotti kahdeksan organisaatiota ja 11 konsulttia. Sparraus oli maksutonta ja kestoltaan 1–2 päivää.  

Hyväksyttyjä sparraushakemuksia saatiin elokuusta 2021 vuoden 2022 loppuun yhteensä 72 kappaletta. Niitä saatiin 49:stä eri kuntaorganisaatiosta. Sparrauspäiviä toteutettiin yhteensä 127. Sparrauksessa oli mukana 1690 osallistujaa. 

Toimialoittain jaoteltuina toteutetut sparraukset jakaantuivat seuraavasti (poisluettuna ne, jotka kohdentuivat koko organisaation toimintaan) 

• Sosiaali- ja terveysala 14 

• Opetus ja kasvatus 12 

• Talous ja hallinto 8 

• Vapaa-aika, kulttuuri ja nuoriso 8 

• Elinvoima ja työllisyys 6 

• Esihenkilötyö 5 

• Puhtaus ja ravitsemus 2 

• Työsuojeluorganisaatio 2 

• Liikenne 1 

• Jätehuolto 1 

Sparrausten teemat olivat: 

• Työyhteisön ja toimintakulttuurin kehittäminen (26 kpl) 

• Työn kuormitus ja työhyvinvointi (17 kpl) 

• Yhdessä kehittäminen ja osallisuus (16 kpl) 

• Prosessit, palvelut ja asiakaslähtöisyys (11 kpl) 

• Etätyön ja -palvelujen kehittäminen (1 kpl) 

• Digitalisaatio ja uudet toimintatavat (1 kpl) 

Sparraajat laativat jokaisesta sparrauksesta raportin, jossa kerrottiin osallistujien määrä, sparrauksen täsmennetty tavoite, miten sparraus toteutettiin ja mitä teemoja ja asioita sparrauksen aikana käytiin läpi, sekä mitä tuloksia sparrauksella saavutettiin ja mitä jatkotoimenpiteitä suositeltiin. 

Tuloksina sparrauksen koettiin tuoneen mm. jäsennyksiä ja ymmärrystä nykytilasta, havahtumista, jatkotyöstämisteen evästyksiä, konkreettisia jatkoehdotuksia ja suunnitelmia, työkaluja ja pelisääntöjä, yhteiseen tavoitetilaan sitoutumista ja yhteisen näkemyksen muotoilua, yhdessä tekemisen kulttuuria ja sisäisen työnjaon vahvistumista, kokonaisvaltaista käsitystä käsiteltävästä asiasta, innostumista ja yhteishenkeä muutokseen, uusia ideoita ja ratkaisuja, tulevaisuuskuvan kirkastamista sekä osallisuuden lisääntymistä. Sparrauksen laatua seurattiin palautekyselyillä. Kokonaisarvosana sparrauksesta oli 4,7/5. 

Viestinnällä vaikuttavuutta -hankkeessa pilotoitiin, kuvattiin ja visualisoitiin kolme etätyöpajamallia eli Jakamo, Yhteiskehittämö ja Parastamo -mallit. Lopputuloksena syntyi Opas innostavien ja tuloksellisten etätyöpajojen järjestämiseen. Opasta voivat hyödyntää kaikki kiinnostuneet. 

Vuoden 2022 syksyllä perustettiin kehittäjäverkosto kunta-alan ja hyvinvointialueiden kehittämisestä kiinnostuneille.  Kehittäjäverkostoon ilmoittautui kesän 2022 aikana yli 100 eri alojen asiantuntijaa. Verkoston tavoitteet ja kiinnostavat teemat muotoiltiin yhdessä verkostoon ilmoittautuneiden kanssa.  Verkosto kokoontui syksyn aikana neljä kertaa.  

Kehittäjäverkostossa, etätyöpajoissa (Yhteiskehittämö, Jakamo ja Parastaminen) oli yhteensä mukana osallistujia 72 kunta-alan organisaatiosta. Näistä kymmenen oli sairaanhoitopiiriä tai sotealan organisaatiota, viisi koulutusalan organisaatiota ja viisi kuntaomisteista yhtiötä. Loput olivat kuntia. Kaiken kaikkiaan edellä mainituissa tilaisuuksissa oli yksittäisiä henkilöosallistujia 270.   

Hyvä kiertämään -kampanjassa saatiin runsaasti uusia kehittämistekoja Tekojen torille. Hankkeessa toteutettiin syksyllä 2022 Hyvä kiertämään -kampanja, jossa tavoitteena oli saada 100 uutta kehittämistekoa kunta-alan eri ammattiryhmistä ja erilaisista teemoista Tekojen tori -portaaliin.

Kampanjaan osallistui 34 kunta-alan organisaatiota yhteensä 183 kehittämisteolla: 

• Opetus ja kasvatus (55 kpl) 

• Sosiaali- ja terveyspalvelut (36 kpl) 

• Koskee useita toimialoja/ koko organisaatiota (30 kpl) 

• Johto, hallinto ja talous (18 kpl) 

• Kulttuuri ja vapaa-aika  (18 kpl) 

• Asuminen, kiinteistö ja ympäristö (11 kpl) 

• Elinkeino- ja yrityspalvelut (8 kpl) 

• Puhtaus- ja ravitsemuspalvelut  (4 kpl) 

• Työllisyyspalvelut (3 kpl) 

• Yhteensä 183 kpl 

Ilmoitetuista kehittämisteoista palkittiin joulukuun Kuntatyö2030 -gaalassa 49 kehittämistekoa. Tämän lisäksi palkittiin Limingan kunta Suomen kekseliäimpänä kuntana.  

Kuntatyö2030 -gaala ja palkittavat kehittämisteot saivat huomiota julkisuudessa.  Mediaosumia saatiin syksyn kampanjan aikana 21. Monet paikallismediat ja palkittujen kuntien viestinnät tekivät uutisia palkituista.