Sopimusneuvottelut

Neuvottelut sopimusratkaisusta 2022–2055 käynnistyivät toimintavuonna tammikuussa. Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmässä oli toteutettu syyskuussa 2021 uudistuksia, jotka vaikuttivat neuvotteluihin.  Aiemman viiden sijasta ratkaisusta neuvoteltiin kuudella suurella sopimusalalla. Neuvoteltavien asioiden määrä ja laajuus oli laajin kunta-alan työmarkkinahistoriassa. 

Syksyllä 2021 Kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piirissä ollut sosiaali- ja terveysalan henkilöstö oli siirretty Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (SOTE-sopimus) piiriin. Sopimusjärjestelmää oli muuttanut myös varhaiskasvatuksen opettajien siirtäminen KVTESistä Kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piiriin. 

Neuvotteluissa valmistauduttiin siihen, että hyvinvointialueuudistuksen toteutuessa vuoden 2023 alussa hyvinvointialueilla noudatettaviksi sopimuksiksi siirtyisivät Lääkärien virka- ja työehtosopimus (LS) ja SOTE-sopimus, johon neuvoteltiin hyvinvointialueilla sovellettavista palkkaus- ja työaikajärjestelmistä. Toimintavuonna käynnistyivät myös neuvottelut Hyvinvointialan yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta (HYVTES) hallinnon, toimisto- ja tukipalveluiden henkilöstölle. 

Hyvinvointialueuudistuksen toteuduttua kunta-alalle noudatettaviksi sopimuksiksi jäisivät Kunta-alan yleinen virka- ja työehtosopimus ja OVTES. Viime sopimuskierroksella oli sovittu, että kunta-alalla noudatettavaksi sopimukseksi jää uusi Kunta-alan teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS).    

Uusi KT-laki mahdollisti sen, että KT:ssa on yritysjaosto kuntien ja hyvinvointialueiden omistamille yhteisöille. Jaoston alaisuudessa ovat yrityssektorin työehtosopimukset.  Toimintavuonna neuvoteltiin myös näistä sopimuksista.  

Neuvotteluista sovittelumenettelyyn  

Neuvotteluja johti ja koordinoi pääneuvotteluryhmä, jossa ovat edustettuina KT:n ja pääsopijajärjestöjen pääneuvottelijat. Pääneuvotteluryhmän alaisuudessa oli yli kaksikymmentä neuvotteluryhmää.  

KT joutui keskeyttämään neuvottelut helmikuun lopussa, kun näkemyserot palkantarkastuksista olivat liian suuret ja edellytyksiä neuvottelujen jatkamiselle ei ollut. KT ei kuitenkaan katkaissut neuvotteluja tuolloin, vaan neuvotteluissa siirryttiin sovittelumenettelyyn maaliskuun alussa, kun pääsopijajärjestö Sote ry jätti lakkoilmoituksen.  

Valtakunnansovittelija jätti sovintoehdotuksen maaliskuun lopussa. Kaikki kunta-alan pääsopijajärjestöt hylkäsivät ehdotuksen 29. maaliskuuta, mutta KT olisi ollut valmis hyväksymään valtakunnansovittelijan ehdotuksen. Sovintoehdotus olisi ollut riittävä kompromissiesitys, vaikkei kaikilta osin ollut KT:n tavoitteiden mukainen. 

Keväällä laajoja työtaisteluja  

Tammikuussa aloitetut sopimusneuvottelut keskeytyivät keväällä, kun sote-alan järjestöt aloittivat maaliskuussa laajat työtaistelutoimet. Lakot levisivät eri puolelle Suomea ja koko kunta-alalle. Niiden kohteena olivat erityisesti sairaanhoitopiirit sekä suuret kaupungit.  

Lakkoja järjestettiin kaikkiaan kuutena ajankohtana ja niiden ilmoittajia olivat JHL, Jyty, Tehy, Super ja JUKO. Esimerkiksi 1. huhtikuuta käynnistyneessä hoitoalan lakossa oli mukana yhteensä kuusi sairaanhoitopiiriä sekä lisäksi KT:n yritysjäseniä sosiaali- ja terveysalalta. 

Sovittelulautakunta haki ratkaisua huhtikuussa 

Sovittelulautakunta aloitti työskentelynsä 10. huhtikuuta. Työministeri oli nimennyt sovittelulautakuntaan kolme työnantaja- ja palkansaajataustaista edustajaa sekä kolme puolueetonta henkilöä. Lautakunta työskenteli tiiviisti noin kuukauden ajan. KT oli lautakunnan kuultavana useita kertoja ja toimitti lautakunnalle pyydettyä taustamateriaalia.  

Sovittelulautakunta jätti sovintoehdotuksen 10. toukokuuta, jonka KT:n valtuuskunta hyväksyi 11. toukokuuta. Järjestöistä JUKO ja JAU olivat valmiit hyväksymään sen, mutta Sote ry hylkäsi ehdotuksen. Sen jäsenliitoista Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL olisi hyväksynyt ehdotuksen. 

KT:n valtuuskunta oli valtuuttanut KT:n neuvottelijat neuvottelemaan erillissopimuksesta JUKOn ja JAUn kanssa. Tavoitteena oli saada suurin osa kunta-alan henkilöstöstä työrauhan piiriin ja turvata palvelut.  

KT neuvotteli erillissopimuksesta, jonka lähtökohtana oli JUKOn ja JAUn aiemmin hyväksymä sovittelulautakunnan sovintoehdotus. KT haki neuvotteluissa jatkuvasti ratkaisua, jonka kustannusvaikutuksen oli kuitenkin pysyttävä niiden taloudellisten raamien sisällä, joihin KT:n valtuuskunta oli antanut valtuudet. 

Osaan kunta-alasta työrauha kesäkuussa 

Kunta-ala sai osittaisen työrauhan 8. kesäkuuta, kun KT, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Julkisen alan unioni JAU sopivat sopimusratkaisusta 2022–2025. Ratkaisuun sisältyi palkkausjärjestelmien kehittämisohjelma 2023–2027. 

Sopimusratkaisu 2022–2025 perustuu sovittelulautakunnan tekemään sovintoehdotukseen, jonka KT, JUKO ja JAU olivat hyväksyneet toukokuussa.  

Sote ry jäi vielä kesäkuussa sopimusratkaisun ulkopuolelle. Henkilöstön yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun vuoksi sopimuskorotuksia sovellettiin 1.6. alkaen kaikkiin kunta-alan työntekijöihin.  

Uusia lakkoja valmisteltiin syksyllä 

Sote ry käynnisti syyskaudella uudelleen lakkojen ja joukkoirtisanoutumisten valmistelun, mitkä kohdistuivat tehohoitoon ja vanhuspalveluihin ilman lakkoja rajaavaa suojelutyötä. KT oli jo keväästä saakka esittänyt potilasturvallisuuslain säätämistä, jotta Sote ry:n toimet eivät vaarantaisi potilaiden henkeä ja terveyttä. 

Myös kansalaiset tukivat työtaistelujen rajaamista, sillä KT:n tilaama Taloustutkimuksen barometri tuki lakkojen rajaamista potilaiden henkeä ja terveyttä uhkaavissa tilanteissa. Suomen hallitus valmistelikin KT:n tavoitteiden mukaisesti potilasturvalain. 

Neuvottelut sote-alan järjestöjen kanssa olivat siirtyneet valtakunnansovittelijan johdolla käytäväksi sovitteluksi sen jälkeen, kun Tehy ja Super jättivät ensimmäisen työtaisteluilmoituksensa elokuun 18. päivä. Tehy ja Super yrittivät käynnistää useita tehohoitoon suunnattuja lakkoja, mutta ne onnistuttiin estämään väliaikaisilla turvaamistoimilla. Lopulta hoitoalalla toteutui yksi Tehyn ja yksi Superin lakko syksyllä ennen sovintoratkaisua. Ne kohdistuivat kotihoitoon, eivätkä tehohoitoon. 

Sote-alalle ratkaisu lokakuussa 

KT ja Sote ry hyväksyivät 3. lokakuuta valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran sovintoehdotuksen työriitaan. Näin myös Sote ry tuli kolmivuotisen työrauhan piiriin. Ratkaisu lopetti välittömästi meneillään olleet ja uudet, valmisteilla olleet työtaistelutoimet.  

KT:n ja Sote ry:n 3. lokakuuta hyväksymä sovintoehdotus ja 8. kesäkuuta hyväksytty kunta-alan sopimusratkaisu 2022–2025 nostavat SOTE-sopimuksen piirissä olevan henkilöstön ansioita sopimuskaudella arviolta keskimäärin vähintään 13 prosenttia.   

Ratkaisussa sovittiin myös siitä, miten SOTE-sopimukseen kuuluvien työntekijöiden palkkoja yhteensovitetaan uusilla hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä. Lainsäädäntö edellyttää, että hyvinvointialueiden palkkoja joka tapauksessa yhteensovitetaan ja siitä syntyy työnantajille kuluja. 

Sopimuksessa sovittiin myös hoitajien ja esihenkilöiden työolojen ja työkyvyn järjestelmällisestä seurannasta vuosina 2022–2025. SOTE-sopimukseen sovittiin muutos, jonka mukaan yleistyöajassa työskentelevät saivat mahdollisuuden ruokailla työvuoron aikana työajalla. Ratkaisuun sisältyi myös koronahoitajille vuonna 2023 maksettava kertapalkkio.