Virka- ja työehtosopimukset 2022–2025
Kunta- ja hyvinvointialalla on voimassa kolmivuotinen sopimusratkaisu 2022–2025. Sopimusratkaisuun sisältyy myös erillinen viisivuotinen kunta- ja hyvinvointialan palkkausjärjestelmien kehittämisohjelma vuosille 2023–2027.
Palkkausjärjestelmien kehittämisohjelman tavoitteena on parantaa kunta- ja hyvinvointialojen työpaikkojen kilpailukykyä, henkilöstön saatavuutta, työelämän laatua ja palvelutuotannon tuloksellisuutta uudistamalla palkkausjärjestelmiä. Ohjelma toteutetaan pääosin paikallisen sopimisen ja paikallisten järjestelyerien kautta.
Virka- ja työehtosopimusten sopimuskausi on 1.5.2022–30.4.2025. Sopimusratkaisun mukaisesti sopimuskorotuksia toteutetaan 2022, 2023 ja 2024. Virka- ja työehtosopimusten määräyksiin neuvoteltiin paljon tekstimuutoksia.
Kunta- ja hyvinvointialan sopimukset saivat lopulliset muotonsa maaliskuussa 2023, kun saavutettiin neuvottelutulos sopimusratkaisuun 2022–2025 sisältyvästä niin sanotusta perälautakirjauksesta sekä Hyvinvointialan yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta 2023-2025 (HYVTES).
Työvoimakustannukset 2022
Toimintavuonna 2022 kaikilla sopimusaloilla toteutettiin yleiskorotus 1. kesäkuuta ja keskitetty järjestelyerä 1. lokakuuta. Vuoden 2022 sopimuskorotukset ja -muutokset nostivat sekä kunta- että hyvinvointialan kustannuksia 1,76 prosenttia edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna. Euromääräisesti tämä tarkoitti kunta-alalla noin 183 miljoonan euron kustannusten lisäystä ja hyvinvointialalla noin 209 miljoonan euron lisäystä.
Toimintavuonna työvoimakustannusten kasvuun vaikuttivat seuraavat muutokset:
- Toimintavuonna palkkoja korotettiin molemmilla aloilla 1.kesäkuuta sekalinjaisella yleiskorotuksella 46 euroa, vähintään 2,0 prosenttia.
- Keskitetystä järjestelyerästä 1.10 käytettiin kaikilla sopimusaloilla 0,03 prosenttia perhevapaauudistuksen toteuttamiseen.
- Lokakuussa tuli maksuun 0,5 prosentin keskitetty järjestelyerä, jonka käytöstä sovittiin sopimusaloittain.
Työvoimakustannukset 2023 ja 2024
Sopimusratkaisun 2022–2025 mukaisesti vuonna 2023 toteutetaan 1. kesäkuuta alkaen yleiskorotus, paikallinen järjestelyerä ja palkkauksen kehittämisohjelman mukainen paikallinen erä. Kustannukset kasvavat kunta-alalla 4,85 prosenttia eli noin 513 miljoonaa euroa vuoden 2022 keskiarvoon verrattuna. Vastaavat luvut ovat hyvinvointialalla 6,13 prosenttia ja noin 740 miljoonaa euroa. Sovitut kertapalkkiot nostavat kunta-alan kustannuksia noin 129 miljoonaa euroa, mikä sisältää myös varhaiskasvatuksen henkilöstölle tulevat lisäkertapalkkiot. Hyvinvointialalla kertapalkkiot maksavat noin 130 miljoonaa euroa.
Vuonna 2024 toteutetaan 1. helmikuuta alkaen palkkauksen kehittämisohjelman mukainen keskitetty erä. Sen lisäksi on sovittu yleiskorotuksesta, paikallisesta erästä ja palkkauksen kehittämisohjelman mukaisesta paikallisesta erästä, jotka toteutetaan 1.kesäkuuta. Vuonna 2024 kustannukset nousevat kunta-alalla 2,99 prosenttia, eli noin 331 miljoonaa euroa edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna. Hyvinvointialalla kustannukset kasvavat 4,15 prosenttia, eli noin 531 miljoonaa euroa.
Sopimuksissa toteutettiin perhevapaauudistus
Virka- ja työehtosopimuksissa 2022–2025 toteutettiin perhevapaauudistus. Sopimusmääräyksiin neuvoteltiin lainsäädännön edellyttämät muutokset. Uudistus toteutettiin kaikissa sopimuksissa samalla tavoin. Elokuussa toteutetussa perhevapaauudistuksessa molemmille vanhemmille annettiin yhtä pitkä palkallinen vapaa lapsen synnyttyä. Lainsäädännössä ja virka- ja työehtosopimuksissa toteutettu perhevapaauudistus lisää tarpeita sijaisille ja erilaisiin työjärjestelyihin.
Tasopalkkajärjestelmän kokeiluista sovittiin
Sopimusratkaisussa sovittiin tasopalkkajärjestelmän simulointi- ja kokeilumääräyksistä (KVTESin 2022–2025 liite 19). Palkkauusjärjestelmän uudistusta on valmisteltu useita vuosia KT:n ja järjestöjen yhteisessä, sopimuskausittain asetetussa työryhmässä. Palkkausjärjestelmien kehittämisohjelman 2023–2027 varat on osin sidottu palkkausjärjestelmien uudistamiseen.
Kokeilut toteutetaan lokakuusta 2022 marraskuuhun 2023. Työnantajilla oli mahdollisuus lähteä mukaan KVTES-palkkaustyöryhmän luvalla testaamaan palkkausjärjestelmän toimivuutta simuloimalla ja kokeilemalla sitä aidossa ympäristössä. Itse kokeilu edellytti paikallisen sopimuksen tekemistä.
Uusi palkkausjärjestelmä korvaisi toteutuessaan nykyisen tehtäväkohtaiseen palkkaan ja tehtävän vaativuuden arviointiin perustuvan järjestelmän. Tasopalkkajärjestelmässä tasopalkka määritellään tehtävässä edellytetyn osaamisen ja vastuun (OSVA) perusteella palkkahinnoittelukohdittain määriteltyjen tasojen mukaan.
Palkkausjärjestelmien kehittämisohjelmassa uutta palkkausjärjestelmää kaavaillaan Kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) lisäksi Kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) varhaiskasvatusta koskevaan osioon, Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön virka- ja työehtosopimukseen (SOTE-sopimus) sekä soveltaen Lääkärien virka- ja työehtosopimukseen (LS) ja Hyvinvointialan yleiseen virka- ja työehtosopimukseen (HYVTES)
Perhepäivähoitajista tuli kuukausipalkkaisia
Sopimusratkaisussa 2022–2025 sovittiin omassa kodissa työskentelevien perhepäivähoitajien palkkauksen uudistuksesta. Perhepäivähoitajista tuli KVTESin kuukausipalkkaisia lokakuun 2022 alusta alkaen. Seuraavalla sopimuskaudella perhepäivähoitajat siirtyvät osaksi KVTESin varhaiskasvatuksen henkilöstöä.
Lääkärien palkkausjärjestelmiä uudistetaan
Lääkärien virka- ja työehtosopimukseen 2022–2025 sisältyy palkkausjärjestelmien uudistuksia. Sopimuskauden aikana terveyskeskuslääkärien toimenpidejärjestelmä korvautuu suoritepalkkausjärjestelmällä. Myös hammaslääkärien toimenpidepalkkiojärjestelmään tulee muutoksia. Eläinlääkärien päivystysjärjestelmässä korotetaan päivystyskorvauksia.
Lääkärien lepoaikamääräyksiä uudistettiin. Uudet määräykset neuvoteltiin jo edellisellä sopimuskierroksella, mutta niitä kehitettiin saatujen kokemusten perusteella sopimukseen 2022–2025.
Jaksotyöaikaan tuli muutoksia
KVTES 2022–2025:n suurin muutos koskee jaksotyöaikaa, johon neuvoteltiin määräajan voimassa olevia määräyksiä. Syyskuun 2022 puolesta välistä alkaen jaksotyötä on ollut mahdollista järjestää kuuden viikon jaksoissa. Työnantajalla on neljä mahdollisuutta valita jakson pituus.
Jos käytetään kuuden viikon jaksoa, on sovittu, että arkipyhiä voi antaa vapaana tietyin rajoituksin. Arkipyhien antamisessa rajoituksia tuli työnjohto-oikeuteen. Vapaat pyritään antamaan kokonaisina vapaapäivinä.
Opetusalalla neuvoteltiin paljon muutoksia sopimusmääräyksiin
Kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimukseen 2022–2025 (OVTES) neuvoteltiin paljon muutoksia sopimusmääräyksiin. Sopimuksen kaikkiin liitteisiin tuli muutoksia. Tavoitteena on lisätä yhdenvertaisuutta eri henkilöstöryhmien palvelussuhteen ehdoissa ja toisaalta saada lisää joustavuutta sopimusmääräyksiin.
Peruskoulun ja lukion kiertävien opettajien ja ammatillisten oppilaitosten sivutoimisten opettajien palvelussuhteen ehtoja yhdenmukaistettiin verrattuna muihin opettajaryhmiin. Muutoksia tuli myös kansalaisopistojen opettajien työaikamääräyksiin. Opettajille ja erityisopettajille tuli joustoja työaikamääräyksiin. Peruskoulun rehtoreiden palkkaperusteita uudistettiin.
Muutoksia neuvoteltiin myös kiertävien opettajien palvelussuhteen ehtoihin. Yhdenvertaisuusongelmaa ennaltaehkäistään yhdessä neuvotteluosapuolten kesken.
Yhteisiä ohjeita etätyöhön
Työhönsidonnaisuutta ja työhön liittyvää matkustamista selvitettiin työryhmässä. Osana sopimusratkaisua 2022–2025 KT ja järjestöt laativat yhteiset ohjeet etätyöhön. Ohjeissa sovittiin yhteiset tulkinnat muun muassa matkoihin, kuten mikä on työaikaa ja mitkä matkat korvataan.
Työelämää kehitetään yhteisellä ohjelmalla
Sopimusratkaisussa 2022–2025 sovittiin myös työelämän kehittämisestä kunta- ja hyvinvointialoilla. KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteisesti rahoittamalla kehittämisohjelmalla vahvistetaan pitkäjänteistä työelämän kehittämistä sekä lisätään alojen vetovoimaa.
Työelämän kehittämistoiminnan tavoitteena on tukea toimintatapojen uudistamista ja yhdessä kehittämistä. Hyvää julkista työtä ja sen kehittämistä halutaan myös tehdä näkyväksi. Vuoden 2023 alusta alkaen työelämän kehittämisen palvelutiimi on pysyvä ja KT:n ja järjestöjen yhteinen kehittämistoiminnan resurssi.
Yhteistä valtakunnallista kehittämistoimintaa koordinoi työelämän kehittämisen työryhmä Tekry. Sekä kunta- että hyvinvointialalle perustettiin kehittämisjaostot valmistelemaan kehittämistoimenpiteitä ja tukemaan niiden toteuttamista. Jaostoissa on mukana edustajia kuntien ja hyvinvointialueiden johdosta.