Lainsäädännön muutoksia

Toimintavuonna tuli voimaan useita merkittäviä lakimuutoksia.

Perhevapaat uudistuivat  

Perhevapaita koskevat lakimuutokset tulivat voimaan 1. elokuuta lukien. Uudistuksen jälkeen äitiys- ja isyysvapaata ei enää ole. Synnyttävälle äidille tuli oikeus 40 raskausrahapäivään. Lakimuutosten jälkeen kummallakin vanhemmalla on oikeus vanhempainvapaaseen, 160 päivärahapäivään, josta voidaan siirtää enintään 63 päivää toiselle vanhemmalle. Päivärahapäiviä voi myös jakaa useampaan eri kauteen. Perhevapaissa huomioidaan monimuotoiset perheet aiempaa laajemmin.   Perhevapaauudistuksen edellyttämät muutokset neuvoteltiin kunta- ja hyvinvointialan virka- ja työehtosopimuksiin 2022–2025. 

Määräaikainen tartuntatautilain 48 a § sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä 

Kaikissa sosiaali- ja ja terveydenhuollon palveluiden tehtävissä sovellettiin toimintavuonna tartuntatautilain 48 a §:ää. Sitä sovellettiin tehtävissä, joihin liittyi lähikontaktin aiheuttama tartuntariski koronataudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille. Sen voimassaolo päättyi 31.joulukuuta. 

Uusia henkilöstömitoituksia  

​Lastensuojelulakiin sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin tuli voimaan henkilöstömitoitusta koskevia lakimuutoksia 1. tammikuuta. Lastensuojelulakiin tuli lisäys, jonka mukaan yhdellä lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä saa olla enintään 30 lasta asiakkaanaan. Tätä enimmäismäärää sovelletaan 1. tammikuuta 2024 lukien. 

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin tuli 1.elokuuta henkilöstömitoitusta koskeva lakimuutos. Psykologi- ja kuraattoripalveluissa saa yhtä kuraattoria kohden olla enintään 670 opiskelijaa ja yhtä psykologia kohden enintään 780 opiskelijaa. Mitoitus koskee perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen opiskelijahuollon kuraattoreita ja psykologeja.  Tämän lisäksi kuraattorin tehtävän kelpoisuusvaatimuksiin tuli täsmennyksiä. 

Työvoimapalvelut uudistuivat 

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli tuli voimaan 2. toukokuuta. Mallin tarkoitus on nostaa työllisyysastetta, lisätä työllisyyspalveluiden määrää ja parantaa laatua. Tarkoituksena on vahvistaa työvoimapalvelujen asiantuntijoiden ja työnhakijoiden yhteistyötä.  Työvoimapalveluiden asiantuntijan on paneuduttava entistä paremmin asiakkaiden tilanteisiin.   

Uusi työvoimapalvelumalli on vain osa työvoimapalveluiden kokonaisuudistusta.  Sen toimeenpano luo edellytykset työvoimapalveluiden sujuvalle siirrolle valtiolta kunnille vuonna vuoden 2025 alussa. 

Työehtodirektiivi toi muutoksia työlainsäädäntöön 

EU:n direktiivi avoimista ja ennakoitavista työehdoista eli työehtodirektiivi toi muutoksia kansalliseen työlainsäädäntöömme.  Pääasiassa työsopimuslakiin, työaikalakiin ja viranhaltijalakiin tehdyt lakimuutokset tulivat voimaan 1. elokuuta. Muutoksia tuli muun muassa palkansaajan tiedonsaantioikeuteen ja vaihtelevassa työajassa työskentelevän asemaan.   

Työaikalakiin muutoksia poikkeuksellisessa säännöllisessä työajassa 

Työaikalain muutoksella palautettiin aiemman työaikalain mukainen mahdollisuus poiketa lain 5 §:n mukaisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan rajoituksista. Valtakunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa voidaan sopia siitä, että viikoittainen työaika voi olla yli 40 tuntia.   Poikkeuksellinen säännöllinen työaika voi perustua myös poikkeuslupaviranomaisen myöntämään poikkeuslupaan.  

Uusia tarkistuspisteitä pitkissä sairauslomissa 

Sairausvakuutuslakiin lisättiin uudet tarkistuspisteet pitkittyvällä sairauspäivärahakaudella. Lakiin lisättiin säännökset kuntoutustarpeen, jäljellä olevan työkyvyn ja työssä jatkamisen mahdollisuuksien arviointia koskevista ajankohdista. Uudet tarkastuspisteet tulivat 150 ja 230 sairauspäivärahan kohdalle. Lakimuutos tuli voimaan vuoden 2022 alussa.  

Potilasturvallisuuslaki turvasi palveluita  

Laki välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana, niin sanottu potilasturvallisuuslaki tuli voimaan 20. syyskuuta. Lain tarkoituksena oli estää asiakkaiden ja potilaiden hengen ja terveyden vakava vaarantuminen työtaistelun takia. Toimintavuonna säädetty laki oli määräaikainen ja voimassa 31.tammikuuta 2023 asti. 

Potilasturvallisuuslakia sovellettiin välttämättömään terveydenhuoltoon sekä kotihoitoon. Näihin kuuluva hoito ja hoiva määriteltiin tarkemmin laissa. Potilasturvallisuuslaki koski sekä työntekijöitä että viranhaltijoita. 

KT:n pitkäaikaisena tavoitteena on, että Suomeen saadaan pysyvä lainsäädäntö, jolla työtaisteluja voidaan rajoittaa henkeä ja terveyttä uhkaavissa tilanteissa. KT on pitänyt tärkeänä, että riittävästä suojelutyöstä sovitaan yhdessä.