Edunvalvonta EU:ssa

KT:n tehtävä on kuntatyönantajien kansainvälinen edunvalvonta EU:ssa. Parhaiten EU:n päätöksentekoon voi vaikuttaa valmistelun alkuvaiheessa. On tärkeää koota kuntatyönantajien yhteiset edunvalvontatavoitteet ja valvoa etuja yhteydenpidolla komissioon ja Europan parlamentin jäseniin sekä hyödyntää Eurooppa-tason työnantajayhteistyötä ja siinä saavutettavaa yhteyttä komissiossa tapahtuvaan valmisteluun.

EU:n vuosi

Vuosi 2022 oli Euroopalle käännekohta. Venäjän hyökättyä helmikuussa Ukrainaan, EU ja sen kumppanit määräsivät yhdessä ennennäkemättömiä pakotteita Venäjälle ja niille, jotka olivat osallisina sodassa sekä tarjosivat Ukrainalle humanitaarista, taloudellista ja sotilaallista tukea. Venäjä kävi sotaa Ukrainaa vastaan, mutta sen kohteena oli myös Euroopan energia ja talous.

Vuonna 2022 jatkettiin toimenpiteitä Covid-19 -pandemiasta selviytymiseksi ja tuettiin rokotuskampanjoita EU:ssa ja sen ulkopuolella.

Työ jatkui ilmastoneutraalin, vihreän, oikeudenmukaisen ja sosiaalisen Euroopan hyväksi ja EU:ssa edistettiin useita Euroopan komission aiemmin käynnistämiä aloitteita tavoitteena kaikkien Euroopassa asuvien koulutuksen, sosiaalisten oikeuksien ja työolojen parantaminen. 

Moni EU:n tekemä työmarkkinoita koskeva aloite on viime vuosina liittynyt EU:n sosiaalisten oikeuksien pilariin. Aloitteet vaikuttavat toteutuessaan myös kuntatyönantajien toimintaan Suomessa. 

Euroopan parlamentti ja EU:n jäsenvaltiot pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen riittäviä vähimmäispalkkoja koskevasta direktiivistä. Uusilla säännöillä edistetään palkkojen määrittämistä keskitetyillä sopimusneuvotteluilla. 

Komissio jatkoi monien erilaisten tasa-arvostrategioidensa toteuttamista. Strategioissa käsitellään sukupuolten tasa-arvoa (mukaan lukien samapalkkaisuus), rasismin torjuntaa, antisemitismiä, romaneihin kohdistuvaa syrjintää, hlbtiq-yhteisöä ja vammaisten henkilöiden oikeuksia.

Euroopan työviranomainen ELA toimii komissiosta riippumattomana. Viranomaisen odotetaan olevan täysin toimintavalmis vuoteen 2024 mennessä. Sen tehtävä on auttaa varmistamaan, että työvoiman liikkuvuutta ja sosiaaliturvan koordinointia koskevat EU:n säännöt pannaan täytäntöön oikeudenmukaisesti. 

EU:ssa on myös hyväksytty työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva strategiakehys vuoteen 2027 asti, jonka tarkoituksena on suojella paremmin miljoonia työntekijöitä työtapaturmilta ja työperäisiltä sairauksilta.

Työnantajaedunvalvonnan organisaatiot ja foorumit

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta on tullut osa Euroopan unionin hallintotapaa. KT:lla on edustus lukuisissa EU:n yhteisissä työryhmissä sekä edunvalvonnassa Brysselissä. Lisäksi KT on mukana keskeisissä ministeriöiden EU-valmistelujaostoissa.  

KT on mukana seuraavissa EU-tason työnantajaedunvalvonnan organisaatioissa ja foorumeissa:

  • SGI Europe, Services of General Interest in Europe (ennen CEEP), julkisten työnantajien ja julkisten yritysten eurooppalainen keskus 
  • CEMR, Council of European Municipalities and Regions, Euroopan kuntaliittojen kattojärjestö 
  • HOSPEEM, European Hospital and Healthcare Employers’ Association, sairaala- ja terveydenhoitoalan työnantajien edunvalvontaorganisaatio 
  • EFEE, The European Federation of Education Employers, opetus-alan työnantajien edunvalvontaorganisaatio

SGI Europe, Services of General Interest in Europe

Kunta-alan työmarkkina-asioita käsitellään EU:ssa kunta-alan sosiaalidialogi-komiteassa. SGI Europen kautta KT on mukana kaikki alat kattavassa sosiaalisessa vuoropuhelussa. KT:llä on jäsenyys SGI Europen kautta myös komission pysyvissä päätöksentekoelimissä.

Eurooppalaiset sopijaosapuolet (Business Europe, SGI Europe, yrittäjien SMEUnited ja työntekijäpuolen EAY/ETUC) laativat määräajoin työohjelman. Uusimman työohjelman puitteissa käydään neuvotteluita etätyösopimuksen uusimisesta. Lähivuosina on solmittu myös työelämän digitalisaatiota koskeva puitesopimus.  

Myös työelämän syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja muut ryhmät (aktiivinen työmarkkinapolitiikka) sekä esimerkiksi osaamiseen (innovaatiot, osaamisen kehittäminen, koulutuksen järjestäminen ja koulutukseen pääsy) liittyvät kysymykset ovat osapuolten työohjelman osana.  

CEMR, Council of European Municipalities and Regions

Euroopan maiden kuntaliittojen yhteistyöjärjestön CEMR:n työnantajaryhmä vaikuttaa ja antaa lausuntoja työlainsäädäntöä, sosiaaliturvaa ja työelämää koskeviin direktiivi- ja suositusehdotuksiin. CEMR edusti kaikkien 27 EU-jäsenmaan kuntien ja alueiden liittoja. Työnantajina jäsenyhteisöt työllistävät noin 20 miljoonaa palkansaajaa.

Toimintavuoteen vaikutti vahvasti Ukrainan sota ja COVID-19 jälkihoito, jotka heijastuivat Euroopan kuntiin ja alueisiin. Vaikutuksia seurattiin niin työnantajakokouksissa kuin yhteistyössä työntekijäjärjestöjen kanssa. Erityisesti muun muassa pakolaistilanne, energia ja talouteen liittyvät asiat olivat agendalla. Yhdessä työntekijäjärjestöjen kanssa laadittiin kannanotto, jossa ilmaistiin Euroopan työmarkkinaosapuolten sekä paikallis- ja aluehallintojen vahva tuki Ukrainalle.   

Työnantajayhteistyössä otettiin kantaa komission käynnistämään keskusteluun työmarkkinaosapuolten sosiaalidialogikäytäntöjen uudistamisesta ja mahdollisesta uudesta sosiaalipalvelusektorin dialogista. 

Euroopan työmarkkinaosapuolten yhteisenä projektina laadittiin johtopäätökset teemasta ”Kolmannen osapuolen väkivalta ja häirintä työyhteisössä”. Samaan aikaan myös komissio ilmaisi käynnistävänsä aiheeseen liittyvän direktiivivalmistelun. Yhteistyönä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kesken laadittiin työsuunnitelma vuosille 2023–2025.

Työsuunnitelman 2023–2025 keskeisiä teemoja tulevat olemaan:

  1. Digitaalinen siirtymä. Yhteistyössä EPSUn (European Public Service Union), kunta-alan työntekijäjärjestöjen kattojärjestön kanssa valmisteltiin vuoden 2022 aikana ”Local Social Digital” projekti, jossa seurataan digitalisaation vaikutuksia työhön ja työkäytäntöihin sekä opitaan eri EU-maissa toteutetuista ratkaisuista. 
  2. Sosiaalidialogin tulevaisuus ja kyvykkyyksien rakentaminen kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Euroopan komission kanssa jatketaan vuoropuhelua EU-tason sosiaalidialogikäytäntöjen uudistamisesta. Eurofoundin vuonna 2020 julkaiseman edustavuusselvityksen pohjalta tuetaan kansallisen tason työmarkkinaosapuolten neuvottelu- ja yhteistyökyvykkyyksien kehittämistä.   
  3. Kolmannen osapuolen väkivallan ja häirinnän ehkäisy työssä. Seurataan ja otetaan kantaa komission direktiiviehdotuksen valmisteluun. Yhteistyössä eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten kanssa päivitetään vuodelta 2011 olevat suositukset ottaen huomioon erityisesti väkivallan ja häirinnän kohdistuminen naisiin sekä digitalisaation ja sosiaalisen median mukanaan tuomat uudet häirinnän muodot.
  4. Euroopan taloudenohjausjärjestelmän tarkistaminen. Seurataan uusien rahoitusinstrumenttien (mm. State Aid Temporary Framework, Next Generations EU, Recover and Resilience Facility) ja Eurooppalaisen ohjausjakson tarkistamiseen liittyviä keskusteluja. Otetaan tarvittaessa kantaa mahdollisten tarkistusten vaikutuksiin alueisiin ja kuntiin työnantajina. 

HOSPEEM, European Hospital and Healthcare Employers’ Association

HOSPEEM perustettiin vuonna 2005 ajamaan Euroopan sairaala- ja terveydenhuoltoalalla toimivien työnantajien etuja työvoimaa ja työmarkkinasuhteita koskevissa kysymyksissä. KT on ollut sen jäsen vuodesta 2009 lähtien.

Sairaalasektorin työnantajien HOSPEEM:n yhteistyö alan työntekijäjärjestöjä edustavan EPSU:n kanssa on jatkunut komission hyväksymän sosiaalidialogin puitteissa. 

Toimintavuonna Hospeem on käsitellyt sosiaalipartnereiden roolia työpaikalla koetun väkivallan ehkäisyssä. Hospeem myös päivitti vuodelta 2010 olleen oman rekrytointia ja henkilöstön pysyvyyttä koskevan toimintakehyksen, joka kuvastaa nyt paremmin Euroopan terveyspalveluissa tapahtuneita muutoksia viime vuosina. Tässä työssä otettiin huomioon muun muassa COVID-19, työelämäntasapaino, sukupuolten tasa-arvo ja digitalisaatio. Toimintavuonna Hospeem osalisitui BeWell -projektiin, joka valmistelee vihreää ja digitaalista strategiaa osaamisen parantamiseksi ja terveydenhuoltohenkilökunnan kouluttamiseksi tulevaisuuden haasteita varten.

EFEE, The European Federation of Education Employers

EFEE edustaa kaikkien koulutustasojen opetusalan työnantajia. Mukana toiminnassa on 18 jäsenmaata ja yli 30 erilaista koulutusyhteisöä. EFEE edustaa yleissivistävää koulutusta, ammatillista koulutusta ja korkea-asteen koulutusta. Suomesta opetusalan työnantajia edustaa KT:n lisäksi Sivista Sivistystyönantajat, jonka kanssa KT tekee yhteistyötä yhteisissä aiheissa ja työnantajaedunvalvonnassa.

Koronapandemian jälkeen siirryttiin takaisin lähitapaamisiin. Kuitenkin toimintamallit ovat kehittyneet niin, että etäyhteyksien järjestäminen on vakiintunut osaksi toimintaa. Toimintavuoden aikana järjestettiin jo muutama tapahtuma ja konferenssi projekteihin liittyen eri jäsenmaissa. 

EFEE järjesti yhdessä ETUCE:n kanssa (The European Trade Union Committee for Education) kanssa kaksi ESSDen (European Sectoral Social Dialogue in Education) tapaamisia. Näiden tapaamisten yhteydessä järjestettiin EFEEn yleiskokoukset ja erilliset työnantajatapaamiset. Vuoden aikana kehittämishankkeina olivat muun muassa digitalisaatio koulutuksessa, ilmaston muutoksen vaikutukset ja vihreä siirtymä sekä keinojen hakeminen opettajan ammatin houkuttelevuuden kehittämiseksi. Opetuksen kehittymistä koronapandemian jälkeen ja sen seurauksena arvioitiin erillisenä hankkeena. 

EFEE on ollut mukana useissa komission työryhmissä, osallistunut koulutukseen liittyviin tapaamisiin ja konferensseihin sekä vaikuttanut päätöksentekoon antamalla lausumia sekä tekemällä julkaisuja.