Edunvalvonta EU:ssa

EU-lippu liehuu lipputangossa sinistä taivasta vasten.

KT:n tehtävä on kuntatyönantajien kansainvälinen edunvalvonta EU:ssa. Parhaiten EU:n päätöksentekoon voi vaikuttaa valmistelun alkuvaiheessa. On tärkeää koota kuntatyönantajien yhteiset edunvalvontatavoitteet ja valvoa etuja yhteydenpidolla komissioon ja Europan parlamentin jäseniin sekä hyödyntää Eurooppa tason työnantajayhteistyötä ja siinä saavutettavaa yhteyttä komissiossa tapahtuvaan valmisteluun. 

Vuonna 2021 Euroopan talous elpyi pandemian vuonna 2020 aiheuttaman taantuman jälkeen.  Talous alkoi elpyä keväällä, kun rokotuskampanjat etenivät ja rajoituksia alettiin purkaa. Kesäkuussa luovuttiin matkustusrajoitteista ja käyttöön otettiin EU:n digitaalinen koronatodistus. Elokuun lopulla vähintään 70 prosenttia EU:n aikuisväestöstä oli rokotettu ja syksyyn mennessä EU:n talous oli saavuttanut pandemiaa edeltäneen talouden tason.

Ison-Britannian ero EU:sta tuli voimaan 1.1.2021.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelma 

Moni EU:n tekemä työmarkkinoita koskeva aloite on viime vuosina liittynyt EU:n sosiaalisten oikeuksien pilariin. Aloitteet vaikuttavat toteutuessaan myös kuntatyönantajien toimintaan Suomessa. 

Euroopan komissio ehdotti maaliskuussa toimintasuunnitelmaa, jossa esitetään konkreettisia aloitteita Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatteen toteuttamiseksi. EU:n tavoitteeksi asetettiin, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 78 prosenttia 20–64-vuotiaista on työelämässä, vähintään 60 prosenttia aikuisista osallistuu vuosittain koulutukseen ja vähintään 15 miljoonaa ihmistä vähemmän on köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa, mukaan lukien 5 miljoonaa lasta. Uudet tavoitteet hyväksyttiin toukokuussa Porton sosiaalialan huippukokouksessa, jossa EU-johtajat, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat kokoontuivat.

Maaliskuussa hyväksyttiin komission palkka-avoimuuteen liittyvä ehdotus toimenpiteistä, jotka koskevat esimerkiksi työnhakijoille annettavia palkkatietoja, oikeutta saada tietää samaa tai samanarvoista työtä tekevien palkkataso ja sukupuolten palkkaeroja koskevia suuryritysten raportointi- ja arviointivelvoitteita. Näillä toimilla pyritään varmistamaan, että naiset ja miehet saavat samaa palkkaa samasta tai samanarvoisesta työstä.

Euroopan työviranomainen alkoi toimia komissiosta riippumattomana toukokuusta alkaen. Sen tehtävä on auttaa varmistamaan, että työvoiman liikkuvuutta ja sosiaaliturvan koordinointia koskevat EU:n säännöt pannaan täytäntöön oikeudenmukaisesti. 

Kesäkuussa hyväksyttiin työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva EU:n strategiakehys 2021–2027, jonka tarkoituksena on suojella paremmin miljoonia työntekijöitä työtapaturmilta ja työperäisiltä sairauksilta.

Työnantajaedunvalvonnan organisaatiot ja foorumit

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta on tullut osa Euroopan unionin hallintotapaa. KT:lla on edustus lukuisissa EU:n yhteisissä työryhmissä sekä edunvalvonnassa Brysselissä. Lisäksi KT on mukana keskeisissä ministeriöiden EU-valmistelujaostoissa.  

KT on mukana seuraavissa EU-tason työnantajaedunvalvonnan organisaatioissa ja foorumeissa:

  • SGI Europe, Services of General Interest in Europe (ennen CEEP), julkisten työnantajien ja julkisten yritysten eurooppalainen keskus 
  • CEMR, Council of European Municipalities and Regions, Euroopan kuntaliittojen kattojärjestö 
  • HOSPEEM, European Hospital and Healthcare Employers’ Association, sairaala- ja terveydenhoitoalan työnantajien edunvalvontaorganisaatio 
  • EFEE, The European Federation of Education Employers, opetusalan työnantajien edunvalvontaorganisaatio

SGI Europe, Services of General Interest in Europe

Kunta-alan työmarkkina-asioita käsitellään EU:ssa kunta-alan sosiaalidialogi-komiteassa. SGI Europen kautta KT on mukana kaikki alat kattavassa sosiaalisessa vuoropuhelussa. 

KT on SGI Europan Suomen jaoston jäsen yhdessä Valtion työmarkkinalaitoksen kanssa. Suomen jaostolla on jäsenyys SGI Europen työvaliokunnassa (SAB) sekä pysyvissä päätöksentekoelimissä.

Suomen jaosto osallistuu ja seurasi aktiivisesti neuvotteluita, jotka käsittelivät komission esitystä vähimmäispalkkadirektiiviksi ja direktiivistä palkka-avoimuuden edistämiseksi, aloitteita alustatalouden osalta, työaikadirektiivin seurantaraportointia sekä 
työohjelman 2019−2021 mukaisten sopimusten seuranta: raamisopimus digitalisaatiosta, raamisopimus aktiivisesta ikääntymisestä ja sukupolvenvaihdoksesta työmarkkinoilla. Alustatalouden osalta komissio ehdottikin joulukuussa toimia alustatyöntekijöiden työolojen parantamiseksi. 

SGI Europe laatii kahden vuoden työohjelman. Työohjelman 2019−2021 teemat ja tavoitteet olivat: 

  • Digitalisaatio: EU-työmarkkinaosapuolten tavoitteena on tehdä digitalisaatiota koskeva puitesopimus. 
  • Työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien toimivuuden parantaminen: EU:n työmarkkinaosapuolet ovat perustaneet työryhmän pohtimaan, miten työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien toimivuutta voidaan parantaa. Toimintavuonna keskityttiin syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin ja aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan. 
  • Osaaminen: EU-työmarkkinaosapuolet ovat käynnistäneet hankkeen tukemaan innovaatioita, osaamisen kehittämistä sekä koulutuksen järjestämistä ja koulutukseen pääsyä. 
  • Työn psykososiaalisen kuormittavuuden ehkäisy: Työmarkkinaosapuolten tavoitteena on tehdä ehdotuksia yhteisistä toimenpiteistä, joilla voidaan ehkäistä tätä nopeasti kasvavaa ongelmaa työelämässä. 
  • Kiertotalous: Yhteisellä hankkeella selvitetään, miten kiertotalous vaikuttaa työllisyyden kasvuun ja muuttaa työelämää.  
  • Valmiuksien kehittäminen parempaan sosiaalidialogiin: EU-työmarkkinaosapuolet jatkavat ponnisteluja muun muassa siitä, että yhdessä tehdyt sopimukset pantaisiin täytäntöön paremmin EU-maissa ja että työnantaja-työntekijäyhteistyö olisi parempaa.

Toimintavuonna käynnistettiin neuvottelut uudesta työohjelmasta vuosille 2022−2024 eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten (Business Europe, SGI Europe, SME United ja EAY) kanssa. 

CEMR, Council of European Municipalities and Regions

Euroopan maiden Kuntaliittojen yhteistyöjärjestön CEMR:n työnantajaryhmä vaikuttaa ja antaa lausuntoja työlainsäädäntöä, sosiaaliturvaa ja työelämää koskeviin direktiivi- ja suositusehdotuksiin. CEMR edusti kaikkien 27 EU jäsenmaan kuntien ja alueiden liittoja. Työnantajina jäsenyhteisöt työllistävät noin 20 miljoonaa palkansaajaa.

Toimintavuonna Euroopan komissio jatkoi aktiivisesti työmarkkinoita koskevien direktiivien valmistelua ja erityisesti ns. Sosiaalisen Pilarin toimeenpanon edistämistä. CEMR seurasi tilannetta ja valmisteli kuntatyönantajien kannanottoja koskien mm. vähimmäispalkka- ja työaikadirektiivejä. Ajankohtaisseurannassa olivat muun muassa Brexitin toimeenpano ja COVID-19 pandemian alueelliset vaikutukset.

Yhteistyö työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kesken 

Yhteistyössä EPSUn (European Public Service Union), kunta-alan työntekijäjärjestöjen kattojärjestön kanssa käynnistetyssä ”European Dialogue, Local Solutions” projektissa seurattiin ja arvioitiin  vuoropuhelun vaikutuksia esimerkkien kautta. Tulevien vuosien dialogien sisältöjen suunnitteluun otetettiin oppia muun muassa sukupuolten tasa-arvon, kolmannen osapuolen väkivallan, maahanmuuton ja kotoutuksen paikalliskäytännöistä.

HOSPEEM, European Hospital and Healthcare Employers’ Association

HOSPEEM perustettiin vuonna 2005 ajamaan Euroopan sairaala- ja terveydenhuoltoalalla toimivien työnantajien etuja työvoimaa ja työmarkkinasuhteita koskevissa kysymyksissä. KT on ollut sen jäsen vuodesta 2009 lähtien.

Sairaalasektorin työnantajien HOSPEEM:n yhteistyö alan työntekijäjärjestöjä edustavan EPSU:n kanssa on jatkunut komission hyväksymän sosiaalidialogin puitteissa. 

Toimintavuonna Hospeemin työlistalla on ollut muun muassa 

  • Hospeemin rekrytointia ja henkilöstön pysyvyyttä koskevan toimintakehyksen vuodelta 2010 päivittäminen 
  • Eurofondin edustavuustutkimuksen seuranta - sairaalat ja terveydenhuolto
  • Hanke sosiaalisen dialogin vahvistamiseksi sairaalasektorilla Itä-, Etelä- ja Keski-Euroopassa.

EFEE, The European Federation of Education Employers

EFEE edustaa kaikkien koulutustasojen opetusalan työnantajia. Mukana toiminnassa on 18 jäsenmaata ja yli 30 erilaista koulutusyhteisöä. Vuoden aikana järjestöön liittyi 4 uutta koulutusyhteisöä. EFEE edustaa yleissivistävää koulutusta, ammatillista koulutusta ja korkea-asteen koulutusta. Suomesta on mukana KT:n lisäksi Sivista Sivistystyönantajat, jonka kanssa KT tekee yhteistyötä yhteisissä aiheissa ja työnantajaedunvalvonnassa.

Koronapandemia vaikutti EFEEn toimintaan edelleen. Kuitenkin toimintamallit ovat kehittyneet niin, että etäyhteyksien järjestäminen on vakiintunut osaksi toimintaa. Toimintavuoden aikana kohdattiin myös muutaman kerran projekteihin liittyvissä tapahtumissa ja konferensseissä. 

EFEE järjesti yhdessä ETUCE:n kanssa (The European Trade Union Committee for Education) kanssa kaksi ESSDen (European Sectoral Social Dialogue in Education) tapaamisia. Näiden tapaamisten yhteydessä järjestettiin EFEEn yleiskokoukset ja erilliset työnantajatapaamiset. Vuoden aikana kehittämishankkeina olivat muun muassa digitalisaatio koulutuksessa, ilmaston muutoksen vaikutukset, elinikäinen oppiminen ja opettajan ammatin houkuttelevuuden kehittäminen. 

EFEE on ollut mukana useissa komission työryhmissä, osallistunut koulutukseen liittyviin tapaamisiin ja konferensseihin sekä vaikuttanut päätöksentekoon antamalla lausumia sekä tekemällä julkaisuja.