Uutinen

Työaika ja sen käyttö ovat avain parempaan tuottavuuteen ja työhyvinvointiin

Julkisen sektorin koko, tehtävät ja henkilöstön määrä ovat puhuttaneet niin poliittisessa keskustelussa kuin sosiaalisessa mediassakin. Julkinen sektori työllistää yhteensä 534 000 henkilöä eli noin neljänneksen palkansaajista. Työmarkkinatoiminnassa julkinen sektori tarkoittaa kuntia ja kuntayhtymiä, valtion virastoja ja laitoksia sekä evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntia ja seurakuntayhtymiä. Allekirjoittaneet edustavat julkisen sektorin työnantajia.

​Julkinen sektori tuottaa valtaosan arjen peruspalveluista ollen läsnä kansalaisten arjessa kaikkialla Suomessa. Kansainväliset kilpailukykymittaukset osoittavat, että julkinen sektori on edelleen yksi Suomen vahvuuksista. Sen tehtävät ja toimintatavat ovat muuttuneet ja muuttuvat ajan mittaan. Toimintojen digitalisointi ja erilaiset rakenneuudistukset mahdollistavat tehtävien uudelleenorganisointia ja uudenlaisia palveluita.

Taloudellinen tilanne vaikuttaa julkisen sektorin resursseihin. Taloudellisesti hyvinä aikoina kansalaisille tarjotaan enemmän ja parempia palveluja, mutta niiden tarve ei yleensä vähene suhdanteiden heikentyessä. Palveluista päättävien on vaikea karsia niitä, ja toisaalta esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalitoimen palveluista aiheutuvat menot kasvavat väestön ikääntyessä.

Tulojen ja menojen tasapainottamisessa kansantalouden ja työllisyyden kasvu ovat julkiselle sektorille yhtä tärkeitä kuin yksityiselle sektorille. Verotulojen vähentyminen ja julkisen talouden velkaantuminen edellyttävät, että julkisen sektorin tuottavuus kasvaa ja että kustannuksia karsitaan. Julkisia tehtäviä ja velvoitteita ei pidä enää lisätä, vaan ne on sopeutettava kansantalouden kantokyvyn mukaiselle tasolle. Kaavaillut rakennepoliittiset ohjelmat on välttämätöntä toteuttaa, jotta julkisen talouden kestävyysvaje supistuu.

Koska palvelujen tuottamiseen tarvitaan henkilöstöä, on pohdittava, miten nykyisellä tai pienemmällä henkilöstömäärällä voidaan toteuttaa julkisen sektorin arjen palvelut. Toimintatapoja voidaan toki tehostaa ja ohjata ihmisiä digitaalisiin palveluihin, mutta näillä keinoilla ei saada aikaan nopeita muutoksia. Tarvitaan lisää työtunteja. Niillä on suora vaikutus tuottavuuteen.

Tehtyjä työtunteja voidaan lisätä pidentämällä työaikaa ja/tai vähentämällä poissaoloja. Jos nykyisen henkilöstön tehtyä vuosityöaikaa pidennettäisiin eri keinoin, toisi menettely useita tuhansia henkilötyövuosia lisää palveluihin ja satojen miljoonien kustannussäästöjä. Myös sairauspoissaolojen väheneminen lisäisi merkittävästi työpanosta ja kustannussäästöjä.

Tällä hetkellä julkisella sektorilla vuosityöaika on yleisiä työmarkkinoita lyhempi, joten uudistus ei olisi kohtuuton. Osa toimenpiteistä edellyttäisi työ- ja virkaehtosopimusten muuttamista ja tavoite voitaisiin toteuttaa erilaisin toimenpitein eri työmarkkinasektoreilla.

Julkisen sektorin henkilöstö on hyvin koulutettua. He ovat vahvasti työhönsä sitoutuneita ammattilaisia. Henkilöstöllä on lisäksi halua kehittää omaa työtään entistä monipuolisemmaksi. Sillä, että osaa, haluaa ja jaksaa tehdä työtä kansalaisten hyväksi, on iso merkitys. Työpaine on kuitenkin kasvanut.

Työtehtävien tasapuolisemmalla jakamisella ja työprosessien selkeyttämisellä voidaan parantaa työmotivaatiota. Resursoinnit työhyvinvointiin ja hyvään johtamiseen ovat parantaneet henkilöstön motivaatiota samalla kun sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeille hakeutumiset ovat vähentyneet. Tässä julkiset ja yksityiset työpaikat ovat samassa tilanteessa. Haluamme julkisen sektorin työnantajina olla mukana uudistamassa suomalaista työelämää Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 mennessä.

Markku Jalonen, kunta-alan työmarkkinajohtaja
Juha Sarkio, valtion työmarkkinajohtaja
Vuokko Piekkala, kirkon työmarkkinajohtaja