Usein kysyttyä

Tarkastelujakso on perjantai kello 8:sta lauantain kello 8:aan. Vuorokausilevosta tulee annettua kuusi tuntia perjantaina klo 16–22. Viisi tuntia korvaavaa vuorokausilepoa annetaan myöhemmin.

Työpaikkapäivystyksen jälkeen ei tule annettavaksi uutta vuorokausilepoa, koska työrupeama sisältyy 24 tuntiin. Tilanne olisi toinen, jos työrupeama olisi esimerkiksi perjantai kello 8:sta lauantain kello 10:een.

Tilanteessa 24 tunnin sisällä tulee annetuksi kolmen tunnin yhdenjaksoinen yölepo (klo 23–08), mikä mahdollistaa yli 13 tunnin työrupeaman.

Lääkärille voidaan antaa 24 tunnin viikkolepo lauantain kello 8:n ja sunnuntain kello 8 välillä. Lyhennetty vuorokausilepo voidaan korvata myöhemmin korvaavalla lepoajalla.

Lääkärille voidaan suunnitella työpaikkapäivystysvuoro esimerkiksi sunnuntaiksi kello 8–21. Jos lääkärin työvuoro alkaa maanantaina kello 8, tulee vuorokausilepo sunnuntain työpaikkapäivystyksen jälkeen annetuksi.

Korvaava lepoaika perjantain jälkeen on kuitenkin yhä antamatta. Sen antamista koskevat säännöt ovat LS:n II luvun 5 § 3 momentissa.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4.3 §:n mukaan virkaan voidaan ottaa ilman hakumenettelyä, kun kysymyksessä on

• sijaiseksi tai avoinna olevaan virkasuhteeseen ottaminen määräajaksi
• taloudellisista ja tuotannollista syistä irtisanotun viranhaltijan ottaminen toiseen virkasuhteeseen
• virkasuhteen tarjoaminen osa-aikaiselle viranhaltijalle
• viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen
• muun työnantajan palveluksessa olevan henkilön ottaminen virkasuhteeseen lain tai sopimuksen nojalla tapahtuvan toiminnan siirtämisen yhteydessä taikka muu näihin rinnastettava johtosäännössä määrätty peruste.

Pitkänkään määräaikaisen virkasuhteen hoitamisen perusteella ei voida ottaa toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen ilman julkista hakumenettelyä. Jos kunnan hallintosäännössä (johtosäännössä) on maininta, että vähintään tietyn mittaisen määräaikaisuuden perusteella voidaan poiketa julkisen haun vaatimuksesta, ei tätä voida soveltaa. Tällaiset vanhoista virkasäännöistä mahdollisesti periytyneet hallintosääntömääräykset on todettu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvastaiseksi ja tällaiset mahdolliset määräykset on syytä poistaa (ks. KHO 2009:93).

Hallintosäännön määräys voi mahdollistaa virkaan ottamisen ilman julkista hakumenettelyä, mutta tilanteen tulee olla rinnasteinen viranhaltijalain 4.3 §:n tilanteisiin, eli tilanne on poikkeuksellinen. 

Virkasuhteissa määräaikainen virkasuhde ja toistaiseksi voimassa oleva virkasuhde ovat ”erilliset”. Vaikka kunta katsoisi, että määräaikaiselle virkasuhteelle ei ole ollut laissa tarkoitettua perustetta, ei tällä ns. mahdollisella ketjutusolettamalla voi sivuuttaa perustuslain 125 §:n nimitysperusteiden huomioimista, eli virkaan tulee valita perustuslain nimitysperusteiden eli kyvyn, taidon ja koetellun kansalaiskunnon perusteella ansioituinen hakija.

Ottavalla viranomaisella on kuitenkin varsin laaja harkintavalta ja hakuilmoituksella voidaan täsmentää kelpoisuusvaatimuksia ja muita ansioita, joita valittavalta edellytetään. Ottavalla viranomaisella on toimivalta päättää, kuka hakijoista on virkaan ansioitunein ja muutoin sopivin. Toimivalta pitää sisällään myös päätöksen perusteluvelvollisuuden, eli ratkaisut tulee aina pystyä perustelemaan suhteessa nimitysperusteisiin. Valinnan tulee perustua hakijoiden ansioiden vertailuun, mutta sinänsä ansiovertailulle ei ole säädetty määrämuotoa eli sitä, miten se tulee tehdä.

Viranhaltijalain 5 §:n mukaan virkaan voidaan ottaa vain henkilö, joka on hakenut virkaa kirjallisesti määräajassa ja täyttää viran kelpoisuusvaatimukset hakuajan päättyessä. 

Kuntalain 108 §:n mukaan kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne kunnan yleisessä tietoverkossa sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla. Hakuaika on viranhaltijalain 4.1 §:n mukaan säädetty vähintään 14 kalenteripäiväksi siitä, kun ilmoitus on julkaistu.

Vastaus on julkaistu 1.2.2012 OVTES-sopimuksen virkavalintoihin liittyen ja sitä on päivitetty 7.6.2021 niin, että se soveltuu myös muille sopimusaloille.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:ssä säädetään kelpoisuusvaatimuksista. Jos kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita ei ole, ei virkaa voida täyttää vakinaisesti eli toistaiseksi voimassa olevana. Toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen valitun tule täyttää mainitun säännöksen mukaisesti erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus.

Virka voidaan täyttää määräaikaisesti erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta, jos siitä erikseen säädetään tai kunta erityisestä syystä yksittäistapauksessa toisin päättää.

Puuttuva kelpoisuus on määräaikaisuuden peruste. Virkasuhteeseen ottaminen ilman vaadittavaa kelpoisuutta tulee aina olla perusteltua eikä määräaikaisuutta tule käyttää tällä perusteella pidempään kuin on välttämätöntä.

Vastaus on julkaistu 1.2.2012 OVTES-sopimukseen liittyen ja sitä on päivitetty 7.6.2021 siten, että vastaus soveltuu myös muille sopimusaloille.

On hyvä huomata, että vuorotteluvapaa 4.1.–30.4.2021 osuu kahdelle eri lomanmääräytymisvuodelle.

Vuorotteluvapaasta katsotaan työssäolon veroiseksi ajaksi enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuosittain. Henkilön on ollut oltava työssä 22 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana.

Jokaisessa työssäolon veroisessa päivässä katsotaan olevan työtunteja se määrä, joka siinä olisi ollut, jos viranhaltija tai työntekijä olisi ollut työssä.

Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2020–31.3.2021:

Huhti-joulukuu 2020 ovat täysiä lomanmääräytymiskuukausia.

Ajanjaksolle 1.4.–31.12.2020 voidaan ”sijoittaa” sekä vähintään vaaditut 22 työpäivää että lomanmääräytymisvuoden 2019–2020 aikana kertyneitä lomia.

Työnantajan on tärkeää vuorotteluvapaan myöntämistä harkitessaan huolehtia siitä, että mahdollisimman suuri osa edellisen lomanmääräytymisvuoden lomista on pidetty ennen vuorotteluvapaan alkamista.

Työnantaja voi myös määrätä lomia pidettäväksi vuorotteluvapaan aikana. Lomien pitämisestä vuosilomaluvun 8 §:n mukaisesti voidaan sopia, samoin säästövapaista 12 §:n mukaisesti.

Tammikuu 2021 on täysi lomanmääräytymiskuukausi, koska muuna työvapaana huomioidaan lomanmääräytymisvuoden ajalta enintään 30 kalenteripäivää. Esimerkkitilanteessa näihin päiviin lasketaan 30 kalenteripäivää ajalta 4.1.–2.2.2021.

Helmikuusta 2021 eteenpäin vuosilomia ei kerry.

Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2021–31.3.2022:

Henkilön vuorotteluvapaa jatkuu huhtikuun 2021 loppuun. Huhtikuu on täysi lomanmääräytymiskuukausi, jos henkilö on 4 §:n 9 kohdan mukaisesti kyseisenä lomanmääräytymisvuotena 2021–2022 työssä vähintään 22 työpäivää.

• KVTES, IV luku 3 §, 4 § 9 kohta >

Vastaus on julkaistu 24.4.2017 ja sitä on päivitetty 4.6.2021.

KT suosittelee, että ensisijaisesti työntekijöiden ja viranhaltijoiden kanssa sovitaan toimimisesta kuntavaalien vaalitoimitsijoina.

Tarvittaessa työnantaja voi soveltaa työntekijöiden kohdalla KVTES:n I luvun 10 §:ää. KVTES:n I luvun 10 §:n 1 momentin mukaan työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvittaessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina. Tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan.

Työnantajan on hyvä huomioida, että määräystä voidaan soveltaa vain työntekijöihin ja siirrossa tulee huomioida vaatimus työntekijän koulutuksen ja työkokemuksen huomioimisesta. KT:n arvion mukaan vaalitoimitsijoiksi voidaan tarvittaessa siirtää esimerkiksi hallinnon tehtävissä työskenteleviä työntekijöitä. Huomioitavaa on, että työntekijän kanssa on voitu työsopimuksellakin sopia siitä, että hän on tarvittaessa käytettävissä myös muihin tehtäviin.

Viranhaltijalain 23 §:n mukaan toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen ottamisesta päättävä kunnan viranomainen voi varattuaan viranhaltijalle tilaisuuden tulla kuulluksi päättää, että viranhaltijan virantoimitusvelvollisuutta muutetaan, jos toiminnan uudelleen järjestely tai muu perusteltu syy sitä edellyttää. Vaalien organisointia voidaan mahdollisesti pitää tällaisena muuna perusteltuna syynä, jos vaalitoimitsijoita ei muutoin ole riittävästi saatavilla.

Vaalitoimitsijan tehtävistä sovittaessa tai niihin määrättäessä on muistettava, että häneen sovelletaan myös vaalitoimitsijan tehtävissä ko. tehtävässä sovellettavaa virka- ja työehtosopimusta. Näin toimitaan esimerkiksi työaikamääräysten osalta. Työvuoroluettelo tulee antaa tiedoksi sopimusmääräyksiä noudattaen, työvuoroluettelon muuttaminen edellyttää suostumusta tai perusteltua syytä ja säännöllinen työaika määräytyy sopimusten mukaisesti. Ylityön tekeminen siten edellyttää ylityösuostumusta, ja muutoinkin työaikakorvausten maksamisessa on noudatettava sopimusmääräyksiä.

Oikeusministeriö on yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa valmistellut ohjeet kuntavaaleihin varautumiseen koronaepidemian aikana. Ohjeistuksen mukaan ennakkoäänestystä hoitavia vaalitoimitsijoita tulee suojata muun muassa läpinäkyvällä muoviseinäkkeellä. Lisäksi ohjeistuksen mukaan vaalitoimitsijoiden tulee käyttää maskia, jos se ei kohtuuttomasti vaikeuta hengitystä. Jos maskin käyttö ei ole mahdollista, tulee käyttää visiiriä. Oikeusministeriö on laatinut omat erilliset ohjeet kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille.

Työnantajan tulee tutustua oikeusministeriön ja THL:n ohjeistukseen vaalien turvallista järjestämistä.

Työnantajan on huolehdittava työntekijöiden työturvallisuudesta vallitsevassa koronatilanteessa myös silloin, kun he työskentelevät vaalitoimitsijoina. Työnantajan tulee riskien arvioinnin perusteella arvioida, tarvitseeko työntekijöiden käyttää työtehtävissään suojaimia, esimerkiksi hengityksensuojaimia tai kasvomaskeja (ks. työturvallisuuslaki 15 §). Työnantajan on tarvittaessa hyödynnettävätyöterveyshuollon asiantuntemusta riskien arvioinnissa. Työnantajan pitää toimenpiteissään huomioida myös toimenpiteiden kohteena olevan työntekijän tai viranhaltijan mahdolliset terveydelliset esteet vaalitoimitsijana työskentelyyn. Myös koronarokotteet, niiden saatavuus ja mahdollinen kohdennus vaalitoimitsijoihin, voivat vaikuttaa tilanteen arvioimiseen.

Työnantajan tulee perehdyttää työntekijät turvallisuusohjeisiin sekä ohjata ja valvoa turvallisuusohjeiden ja -käytäntöjen noudattamista.

Muita ohjeita kuntavaaliesta ja työturvallisuudesta koronapandemian aikana

• KT:n nettisivuille on koottu ohjeistusta koskien työturvallisuutta koronaviruspandemian aikana >

OVTES:n A-osion 41 §:n 1 momentin pääsääntö on se, että työnantajalla on oikeus saada viranhaltijan sairausloman, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta maksamaansa palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisesta päivä-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahasta.

OVTES:n A-osion 41 §:n 3 momentissa on poikkeus siihen, milloin työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta 1–2 momentin mukaisiin korvauksiin. Jos viranhaltijaan sovelletaan osiota C, työnantajalla ei ole edellisestä poiketen oikeutta 1–2 momentin mukaisiin korvauksiin, lukuun ottamatta isyysrahaa, kesävapaajakson alusta lukien sen 34 ensimmäiseltä arkipäivältä.

OVTES:ssa otetaan kantaa vain siihen, kenellä on oikeus saada sairausvakuutuslain mukainen päiväraha miltäkin ajanjaksolta. Sairausvakuutuslain perusteella määräytyy se, mitä maksetaan eli esimerkiksi se. että sairauspäivärahaa maksetaan vasta omavastuuajan jälkeen (sairausvakuutuslaki 8 luku 7 §).

Työnantajalla ei ole OVTES:n A-osion 41 § 3 momentin mukaisesti oikeutta Kelan maksamaan sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan kesävapaajakson alusta lukien sen 34 ensimmäiseltä arkipäivältä.

Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät. Yhdessä kesävapaajaksoviikossa kuluu yleensä 6 arkipäivää. Juhannusviikolle vahvistetussa kesävapaajaksoviikossa kuluu 4 arkipäivää, koska juhannusaattoa ja juhannuspäivää ei lasketa arkipäiviksi. Helatorstaiviikolla kuluu 5 arkipäivää.

Esimerkin opettajan kesävapaajakson ensimmäinen osa on 3.5.–9.5.2021 (viikko 18). Opettaja on koko kesävapaajakson ensimmäisen osan sairauslomalla. Tältä viikolta opettaja on oikeutettu saamaan sairauspäivärahan itselleen. Kesävapaajakson 34 ensimmäisestä arkipäivästä kuluu kuusi päivää kesävapaajaksoksi vahvistetulla viikolla 18 ja laskentaa jatketaan, kun opettaja seuraavan kerran on kesävapaajaksolla.

Opettajan seuraava kesävapaajakson osa alkaa 21.6.2021 eli viikon 25 alussa. Opettaja sairastuu uudelleen ja sairausloma alkaa viikon 27 maanantaina 5.7.2021. Kesävapaajakson 34 ensimmäisestä arkipäivästä on ennen uutta sairastumista kulunut yhteensä 16 päivää (kuusi arkipäivää viikolla 18, neljä arkipäivää juhannusviikolla, viikolla 25 ja kuusi arkipäivää viikolla 26).

Jäljellä on siten 34 – 16 = 18 arkipäivää. Opettajalla on oikeus sairauspäivärahaan ajalta 5.7.–24.7.2021. Tämän jälkeen, mikäli opettajan sairausloma edelleen jatkuu, oikeus sairauspäivärahaan kesävapaajakson jäljellä olevalta ajalta, eli maanantaista 26.7.2021 alkaen, on työnantajalla.
 
Kesävapaajakson 34 ensimmäistä arkipäivää kuluvat vain kesävapaajaksojen aikana. Esimerkkitapauksessa kesävapaajakson ensimmäisen osan ja toisen osan välinen aika (viikot 19–24) eivät kuluta kesävapaajakson 34 ensimmäistä arkipäivää, koska ne eivät ole opettajan kesävapaajaksoviikkoja vaan työviikkoja.

Eläkkeelle jäävälle lehtorille annetaan oppilaitoksen vapaajaksorytmin mukainen määrä vapaajaksoja ennen eläkkeelle jäämistä.
 
Mikäli oppilaitoksen vapaajaksorytmi on sellainen, että 1.8 –31.10. annetaan yksi talvivapaajaksoviikko, saa eläkkeelle jäävä lehtori myös yhden viikon verran vapaajakson kalenteripäiviä. Enempään hän ei ole oikeutettu, koska oppilaitoksen vapaajaksorytmin mukaan ennen 1.11. ei ole muita vapaajaksoja.

Vapaajakson ajankohdan ei tarvitse olla sama kuin oppilaitoksen vapaajaksorytmissä, mikäli toiminnan kannalta on tarkoituksenmukaista antaa vapaajaksoviikko esimerkiksi viikolla 43, maanantai 25.10. – sunnuntai 31.10.2021. Mikäli näin toimitaan, ei lehtori tule vapaajakson jälkeen enää töihin, vaan jää eläkkeelle 1.11.2021 lukien. Lukuvuosijärjestelmässä 1.10. ja1.5. välisen ajan vapaajaksot vahvistetaan 30.9. mennessä.

Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevalle lehtorille ei makseta vapaajaksokorvausta palvelussuhteen päättyessä. Määräaikaisen, alle vuodeksi otetun opettajan ja opinto-ohjaajan vapaajaksokorvauksesta on määräys C-osion 22 §:ssä. Lehtorille maksetaan lomaraha palvelussuhteen päättyessä (A 34 §).

Varsinainen palkka vähennetään päiväpalkan muodossa eli päiväpalkka x 7 ja ylitunnit vähennetään (2/5) x 5 pv = 2 ylituntia kertatuntipalkkiona eli 1/38-perusteella (B 23 §).

Jos peruskoulun aineenopettajan opetusvelvollisuus ei muutoin täyty, hänen opetusvelvollisuuteensa on luettavissa luokanvalvontatyöstä 1 vuosiviikkotunti. Jos aineenopettajan opetusvelvollisuus täyttyy, luokanvalvontatyöstä maksetaan korvaus ylituntipalkkiona.

Ylitunteina maksettaessa korvaus on 1,4 vuosiviikkotuntia (B liite 1 10 § 4 mom. soveltamisohje). Kuukausittainen ylituntipalkkio maksetaan tehtäväkohtaisen palkan asemasta luokanopettajan hinnoittelutunnuksen 4 03 04 03 0 ja opetusvelvollisuuden 24 mukaan. Tästä opetusvelvollisuuteen luetaan 0,5 tuntia ja ylituntipalkkioperusteisesti jää maksettavaksi 0,9 vuosiviikkotuntia.

Yleissivistävän koulun opettajat (perusopetus ja lukiokoulutus) eivät ole vuosilomaa koskevien määräyksien piirissä, vaan puuttuvan vuosiloman korvaa keskeytysjärjestelmä (palkallinen kesäkeskeytysaika ja lyhytaikaiset keskeytysajat).

Keskeytysjärjestelmän kesäkeskeytysaikaan liittyy laskennallinen vuosiloma, joka on nimensä mukaan laskennallinen (ks. A 33 § 2 mom. ja 3 mom.).

Lomaraha maksetaan normaalisti palvelusuhteen päättyessä (A 34 §).

Lomapäiväkorvausta ei makseta, koska lomapäiväkorvausta voidaan maksaa vain määräaikaiselle opettajalle palvelussuhteen päättyessä (A 36 §).

Enintään 5 koulun työpäivää kestävässä palvelussuhteessa palkkaus perustuu tuntiopettajien palkkioperusteisiin (A 30 § ja B liite 1 27 § 1 mom. ja 2 mom.). Palkka maksetaan pidetyistä tunneista tuntipalkkiona kuten sivutoimiselle tuntiopettajalle (B 24 § 3 mom.) seuraavasti:

• luokanopetuksen tunnit: hinnoittelulla 4 03 03 056 ja opetusvelvollisuudella 24
• tekstiilityön tunnit vuosiluokilla 7–9: hinnoittelulla 4 03 07 038 ja opetusvelvollisuudella 24
• käytetään kerrointa 0,94 (B liite 1 29 §).

Jaksotyössä säännöllinen täysi työaika on

• 2 viikon pituisena työaikajaksona enintään 76,5 tuntia
• 3 viikon pituisena työaikajaksona enintään 114,75 tuntia
• 4 viikon pituisena työaikajaksona enintään 153 tuntia.

Jokainen työaikaa lyhentävä arkipyhä vähentää säännöllistä työaikaa 7 tuntia 39 minuuttia.

1.6.2015 lukien ns. kaksois- tai kolmoisjaksoja ei ole voinut käyttää, vaan jokainen työaikajakso on yhtenäinen kokonaisuus. Neljän viikon työaikajakson käyttäminen voi olla tarpeen, kun kolmelle peräkkäiselle viikolle sattuu useita arkipyhiä.

Kun työaikajaksoon sisältyy enemmän kuin yksi arkipyhä, jaksotyössä voidaan käyttää tilapäisesti yhtä neljän viikon työaikajaksoa. Työntekijälle tai viranhaltijalle annetaan arkipyhälyhennyksenä ainakin yksi keskimääräisen työpäivän pituinen vapaapäivä kyseisen tasoittumisjakson aikana.

Jos KVTES:ssa sovituista työaikajärjestelyistä on tarve poiketa, asiasta tulee sopia paikallisesti. Kuuden viikon mittaisen työaikajakson käyttäminen edellyttää paikallista sopimusta asiasta. Sopimus tulee tehdä työnantajan ja luottamusmiehen taikka työnantajan ja asianomaisen sopijajärjestön kanssa. Enintään neljän työntekijän työaikajärjestelyä koskeva sopimus voidaan tehdä myös työntekijöiden itsensä kanssa. Tällöinkin luottamusmiehelle on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä tasoittumisjärjestelmän muuttamisesta.

KVTES:lla on sovittu 2, 3 ja 4 viikon työaikajaksojen ylityökorvauksista. Mikäli sovitaan paikallisesti tätä pitemmästä tasoittumisjaksosta, on syytä sopia paikallisesti myös ylityökorvauksista.

Jos työaikajaksolla on 4 arkipyhää, 3 viikon työaikajakson säännöllinen työaika on 84,15 tuntia ja 4 viikon työaikajakson säännöllinen työaika on 122,4 tuntia.

• Katso KVTES III luku, 3 §, 9 §

Vastaus on julkaistu 13.2.2017 ja sitä on päivitetty 16.2.2021.

Lääkärisopimuksen (LS) III luvun 2 §:n 5 momentissa määrätään säännöllisen työajan sijoittelusta sopimuskaudella 1.4.2020–28.2.2020. Sen mukaan työnantaja päättää säännöllisen työajan tarkoituksenmukaisesta sijoittelusta arkipäiville maanantaista torstaihin klo 7.30–20.00 ja perjantaina klo 7.30–18.00, siten kuin palvelujen saatavuus, resurssien parempi hyödyntäminen yms. syy tätä edellyttää.

Mikäli lääkärin tai hammaslääkärin säännöllisen työajan työvuoroja sijoittuu maanantaista torstaihin klo 17.00–20.00 tai perjantaisin klo 17.00–18.00, maksetaan LS:n II luvun 7 §:n mukaan laajennetun toiminnan korvausta määräyksessä todetulla tavalla.

Työaikajärjestelyjen lähtökohtana on, että ne suunnitellaan toiminnan tarpeista vastaamaan kulloistakin palvelutarvetta. Työaikajärjestelyt ovat työnantajan työnjohto-oikeuden ytimessä toiminnan järjestämiseksi.

Työnantaja voi kuitenkin suostua tai sopia yksilöllisistä työaikajärjestelyistä lääkärin tai hammaslääkärin kanssa henkilön omien työaikatoiveiden mukaisesti, esimerkiksi työajan tekemisestä tiivistetysti. Tyypillistä tällaisille järjestelyille on, että työaikajärjestelyä ei olisi olemassa ilman lääkärin tai hammaslääkärin omaa toivetta ja järjestelyn yksilöllisyyttä. Tällöin ei lähtökohtaisesti usein enää ole kysymys siitä, että työajan sijoittelusta tulisi maksaa laajennetun toiminnan korvausta.

Jos työnantaja ottaa käyttöön säännöllisen työajan aikaisempaa laajemman työajan sijoittelun sopimuskaudella, tilanne muodostua todennäköisesti sellaiseksi, että myös tällaisen yksilöllisen työaikajärjestelyn piirissä olevalle lääkärille on maksettava laajennetun toiminnan korvausta. Joka tapauksessa työnantajan on tällöin arvioitava yksilöllisiä järjestelyjä ja laajennetun toiminnan korvauksen maksamista myös tästä näkökulmasta.

Se, milloin laajennetun toiminnan korvauksen maksamiselle ei ole edellytyksiä, perustuu viime kädessä aina tapauskohtaiseen harkintaan. Työaikajärjestelyjä ei saa tehdä korvauksen maksamisen kiertämisen tarkoituksessa.

Päivystysvuoron aikana päivystysmuoto voi muuttua työpaikkapäivystyksestä vapaamuotoiseen päivystykseen tai tosin päin. Tämä yhdistelmävuoro katsotaan yhdeksi päivystyskerraksi.

Tilanteeseen voi olla erilaisia vaihtoehtoja. Tärkeää on, että työnantaja on miettinyt etukäteen omassa työyhteisössään toimivat ratkaisumallit tällaisia tilanteita varten.

Etukäteen on mietittävä muun muassa,

• miten tällaisissa tilanteissa toimitaan
• millaiset korvaukset mahdollisesti maksetaan sijaistavalle lääkärille
• millaisia vaikutuksia sijaisjärjestelyllä on mahdollisesti muuhun vastaanottotoimintaan.

Toimintatavat on käytävä työpaikalla läpi luottamusmiehen kanssa ja oltava kaikkien kyseiseen toimintaan osallistuvien tiedossa.

Jos esimerkiksi sijaisena toimii työnantajan palveluksessa oleva toinen lääkäri, joka tekee sairastuneen lääkärin laajennetun toiminnan vuoron omien työvuorojensa lisäksi, syntyy hänelle todennäköisesti lisä- tai ylityötä kyseisellä viikolla tai jaksolla. Lisä- ja ylityössä on kuitenkin huomioitava se, että se vaatii viranhaltijan suostumuksen. Jos käytössä on työaikajakso, lisä- ja ylityön muodostuminen voidaan tosin havaita vasta työaikajakson lopussa.

Yksi vaihtoehto voisi olla työvuoroluettelon muuttaminen säännöllisen työajan puitteissa, jolloin ei synny lisä- tai ylityötä. Työvuoroluettelon muuttaminen vaatii lääkärisopimuksen mukaisesti perustellun syyn. Näitä ovat muun muassa toiminnalliset syyt, jotka voivat johtua esimerkiksi potilaiden määrästä, laadusta ja hoidollisista tarpeista tai henkilöstön yllättävästä poissaolosta. Kun työvuoroluetteloa muutetaan, tulee sen vaikutukset muun muassa korvauksiin olla mietittyinä etukäteen.

Sairastuneelle lääkärille tai hammaslääkärille maksetaan sairausloman ajalta hänen varsinainen palkkansa, jossa on mukana laajennetun toiminnan korvaus.