På svenska

Usein kysyttyä

Olemme koonneet tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien tueksi.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Työnantaja keskeyttää työntekijän palkanmaksun tartuntatautilain 48 a §:n perustella. Samana päivänä, kun palkanmaksun keskeytyksen tulisi alkaa, työntekijä toimittaa työnantajalle lääkärintodistuksen työkyvyttömyydestä. Maksetaanko työntekijälle sairausajan palkka?

Työoikeudessa on vakiintunut niin sanottu aikaprioriteettisääntö. Säännön mukaan työntekijän tai viranhaltijan poissaolo johtuu ensinnä alkaneesta syystä. Poissaolon vaikutuksia ja siihen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia arvioidaan sen poissaolosyyn perusteella, joka on tullut voimaan ensimmäisenä. Jos tämä poissaolon syy lakkaa, arvioidaan tilannetta jäljelle jäävän syyn perusteella.

Poissaoloperustetta arvioidaan työntekijä- ja viranhaltijakohtaisesti. Poissaolon ensisijaisuus ratkaistaan yleensä sen perusteella, mikä poissaolo on alkanut ensin. Ratkaisevaa on se, milloin ja millä perusteella työntekijä tai viranhaltija on jäänyt pois työstä.

Jos palkanmaksun keskeytys ja sairausloma alkavat samana päivänä, KT:n näkemyksen mukaan ratkaiseva merkitys voidaan antaa sille, onko palkanmaksun keskeytys ehtinyt alkaa ennen sairastumista. Ratkaisevaa on se, milloin ja millä perusteella työntekijä on jäänyt pois työstä. Tällainen tilanne voisi tulla kyseeseen tilanteessa, jossa työntekijä sairastuu samana päivänä, kun palkanmaksun keskeytys alkaa. Jos palkanmaksun keskeytyksestä on ennen sairastumista ilmoitettu työntekijälle ja keskeytys on ehtinyt alkaa ennen sairastumista, palkanmaksun keskeytys toteutetaan ilmoitetusta ajankohdasta alkaen.

Jos kuitenkin sairastuminen ja palkanmaksun keskeytys ovat täysin yhtäaikaisia, tai jos sairastumisen tarkasta alkamishetkestä ei saada varmuutta, suosittelee KT noudattamaan tilanteessa yleistä työntekijän suojelun periaatetta. Tällaisessa tilanteessa tulisi valita työntekijälle edullisin vaihtoehto, eli palkanmaksun keskeytyksen sijasta sairausloma.

Sairausajan palkkaa maksetaan KVTES:n V luvun määräysten mukaisesti.

Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Millä tavoin työvuoroluettelon muuttaminen on työtaistelun aikana mahdollista?

Työtaistelutoimenpiteen kohdistuminen työnantajaan ei itsessään vähennä tämän työnjohdollisia oikeuksia, vaikka työntekijällä on oikeus kieltäytyä työnantajan hänelle osoittamasta työtaistelun alaisesta työstä (TT 2019:32 ja KKO 2019:35).

Työnantajan oikeus muuttaa yksipuolisesti työvuoroluetteloa toiminnallisin syin perustuu KVTES:n työaikaluvun 28 §:ään eikä edellytä työaikalaissa tarkoitetun hätätyön edellytysten täyttymistä.

Lähtökohtana myös työtaistelun aikana on, että kumpikin osapuoli noudattaa työnantajan laatimaa työvuoroluetteloa ja siihen ei tehdä muutoksia.

Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa kolmella eri perusteella:

  1. Työnantajalla on oikeus muuttaa yksipuolisestikin jo vahvistettua työvuoroluetteloa, mikäli työnantajalla on muutokseen perusteltu syy,
  2. Työntekijän suostumuksella työnantaja voi muuttaa työvuoroluetteloa mistä tahansa syystä
  3. Työvuoroluettelon muutosintressi voi olla myös työntekijälähtöinen, mutta muuttaminen on työnantajan harkittavissa ja päätettävissä.

Työvuoroluettelon muuttamiseen tarvitaan aina joko työntekijän suostumus tai yksipuolisesti muutoksia tehtäessä perusteltu syy. Perustellun syyn olemassaolo työvuoroluetteloa muutettaessa harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. 

KVTES- ja SOTE-sopimuksen III luvun 28 §:n 2 momentin mukaan työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä. 

Työtuomioistuin on tuomioissaan katsonut, ettei työnantajalla ole oikeutta työvuoroluettelon muuttamiseen enää työvuoron aikana. Työnantajalla on oikeus perustellusta syystä muuttaa työvuoroluetteloa siten, että samanaikaisesti työtunteja lisätään toisaalle ja vähennetään toisaalta säännöllisen työajan puitteissa.

Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon piirissä olevienkin työvuoroluetteloa voidaan yksipuolisesti muuttaa, jos toiminnan järjestäminen sitä vaatii.

Työnantajan pitää kaikissa tilanteissa tarvittaessa pystyä näyttämään se, että työvuoroluetteloa oli perusteltua muuttaa.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeutensa perusteella oikeus tapauskohtaisesti tehdä tulkinta siitä, onko käsillä KVTES:n tai SOTE-sopimuksen mukainen perusteltu syy työvuoroluettelon muuttamiseen.

Katso myös työtuomioistuimen ratkaisusta TT 2013:14 työvoiman muutokseen ja toiminnan turvaamiseen liittyvät perusteet.

Kuntatyönantaja-lehden 2/2013 artikkelissa avataan tarkemmin tätä kysymystä.

Oikeuskäytäntöä

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Mitä ovat työtehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa hengelle ja terveydelle?

Työnantaja päättää palvelujen antamisesta ja hoidon tarpeesta ottaen huomioon lainsäännökset, lääketieteelliset periaatteet ja hoitokäytännöt erilaisissa olosuhteissa.
 
Potilasturvallisuuden varmistamiseksi terveydenhuollossa on työtaistelun aikana huolehdittava ainakin niistä potilaista,
 

  • jotka ovat välittömän tai kiireellisen (1–7 vrk) tutkimuksen ja hoidon tarpeessa
     
  • joiden terveydentila ilman välittömästi tai kiireellisesti suoritettua tutkimusta tai hoitoa oleellisesti heikkenee tai siinä voi syntyä palautumattomia muutoksia
     
  • joiden terveydentila edellyttää tutkimuksien tai hoidon jatkamista keskeytyksettä asianmukaisessa hoitopaikassa.
     
  • Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

Vastaus on julkaistu 1.10.2018 ja sitä on päivitetty 2.3.2022.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Mitä tarkoittaa hätätyö?

Työaikalain 19 §:ssä on säädetty hätätyöstä seuraavasti:

Työnantaja saa teettää hätätyötä, jos ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen. Hätätyötä saa teettää säännöllisen työajan lisäksi vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä ja enintään kahden viikon ajan.

Hätätyö antaa oikeuden jättää tilapäisesti noudattamatta muun muassa työaikalaissa säädettyjä lepoaikoja ja työajan enimmäismäärää. KVTES:n III luvun 17 §:n mukaan tällaisissa työaikalain 19 §:n mukaisissa tilanteissa ja edellytyksin saa säännöllisiä työaikoja pidentää. Ylityönä tehty hätätyö korvataan ylityökorvausmääräysten mukaisesti.

Mikäli syntyy tilanteita, joissa hätätyön käytön edellytykset täyttyvät, hätätyö on mahdollista.

Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työaikalain 19 §:n määräystä hätätyöstä, on työaikalain 44 §:n mukaan tuomittava työaikarikkomuksesta sakkoon.


Vastaus on julkaistu 1.10.2018 ja sitä on päivitetty 17.3.2021 ja 2.3.2022.

UKK
KVTES
SOTE-sopimus

Miten lomarahan suuruus määräytyy, jos työntekijä on lakossa välittömästi ennen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan päätyttyä? Entä miten lakko vaikuttaa palkkaan?

Tällaisessa tilanteessa lomarahaa ei makseta lomalta tai sen osalta. Palkka pidätetään lakkopäiviltä.

Esimerkki lomarahan laskemisesta

Työntekijän vuosilomaoikeus on 38 vuosilomapäivää ja hänelle on vahvistettu viiden päivän loma maanantaista 11.10.2020 sunnuntaihin 18.10.2020. Lakko alkaa maanantaina 19.10.2020 eli välittömästi vahvistetun loman jälkeen.

KVTES:n IV luvun 18 § 1 momentin perusteella täyden lomarahan suuruus on 1 800,00 euroa.

Tässä tapauksessa lomarahan suuruus määräytyy niin, että lomarahaa ei makseta työntekijän loman osalta KVTES:n IV luvun 18 §:n 3 momentin mukaisesti. Tätä sopimuskohtaa sovelletaan tilanteissa, joissa loma alkaa välittömästi lakon jälkeen tai lakko alkaa välittömästi loman päättymisen jälkeen.

Näin ollen vähennettävän lomarahan määrä lasketaan sopimusmääräykseen kirjatulla kaavalla eli

lomanosaan sisältyvät vuosilomapäivät / ansaitun vuosiloman pituus x lomarahan kokonaismäärä =
5 / 38 x 1 800,00 = 236,84 euroa.

Jos edellä mainittu työntekijä on lakossa maanantain 19.10.2020 ja tiistain 20.10.2020, palkka pidätetään kahden päivän osalta. Jos työntekijä on lakossa maanantain 19.10. ja tiistain 20.10., maksetaan lokakuulta 29/31 työntekijän varsinaisesta palkasta. Katso KVTES:n tai SOTE-sopimuksen II luvun 19 §:n 1 momentti ja sen soveltamisohje.


Vastaus on julkaistu 6.11.2018 ja sivua on päivitetty 15.4.2021 ja 2.3.2022.

UKK
KVTES
LS
SOTE-sopimus

Isossa osassa kuntia ja sairaanhoitopiirejä tartuntatautiviranomaiset eivät enää tee koronaan sairastuneille erityspäätöksiä. Kuinka työnantajien tulee sairastuneiden kohdalla toimia?

Monet alueet ovat päättäneet, että niiden tartuntatautiviranomaiset asettavat koronaan sairastuneita vain poikkeustapauksissa viralliseen tartuntatautilain 63 §:n mukaiseen eritykseen. Sen sijaan alueiden terveysviranomaiset ovat ohjeistaneet, että flunssaoireista kärsivän henkilön tulisi pysyä kotona, kunnes oireet ovat helpottaneet. Ylimääräisiä kontakteja tulisi välttää noin 5 vuorokautta oireiden alkamisesta.

Jos työntekijät eivät enää saa virallisia eristyspäätöksiä, työnantaja joutuu arvioimaan työstä poissaoloa työkyvyttömyyden kautta.

KVTES:n V luvun 1 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijalla ja työntekijällä on oikeus saada virka-/työvapaata (sairauslomaa), jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta virkaansa/työtään.

KVTES:n V luvun 1 § 2 momentin mukaan työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään viisi päivää tai toimivaltaisen viranomaisen päätöksen perusteella tätä pitemmänkin työkyvyttömyyden osalta, jollei sairausloman myöntäjä katso lääkärintodistuksen esittämistä näissä tapauksissa erityisestä syystä tarpeelliseksi.

Työnantaja voi ohjata työntekijän ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon työkyvyttömyyden selvittämiseksi. Kun työkyvyttömyys johtuu V luvun 1 §:ssä tarkoitetusta syystä, työnantaja voi myös päättää, että ko. tilanteessa työntekijä voi olla pois töistä omaan ilmoitukseensa perustuen. Jos työntekijän poissaolo perustuu työkyvyttömyyteen joko omaan ilmoitukseen, lääkärintodistukseen tai muuhun KVTES:n V luvun 1 §:n tarkoittamaan luotettavaan selvitykseen perustuen, työntekijälle maksetaan KVTES:n V luvun 2 §:n mukaisesti sairausloman ajalta palkkaa.

Jos työntekijä ei ole lääketieteellisen arvion mukaan työkyvytön omaan työhönsä, hänellä ei ole KVTES:n sairauslomamääräysten perusteella oikeutta sairauslomaan. Tällöin työntekijän tulee lähtökohtaisesti olla työnantajan käytettävissä, ellei esimerkiksi vuosilomasta tai saldovapaasta sovita. Jos henkilön työtehtävät soveltuvat etätöissä tehtäviksi, työnantaja voi sopia työntekijän kanssa etätyöstä, kunnes työntekijä voi palata työskentelemään työpaikalla.

UKK
KVTES
LS
SOTE-sopimus

Työntekijä on saanut koronan kotitestistä positiivisen tuloksen. Työntekijällä ei ole oireita. Kuinka työnantajan tulee tässä tilanteessa toimia?

KVTES:n V luvun 1 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada virka-/työvapaata (sairauslomaa), jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta virkaansa/työtään.

KVTES:n V luvun 1 §:n 2 momentin mukaan työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään viisi päivää tai toimivaltaisen viranomaisen päätöksen perusteella tätä pitemmänkin työkyvyttömyyden osalta, jollei sairausloman myöntäjä katso lääkärintodistuksen esittämistä näissä tapauksissa erityisestä syystä tarpeelliseksi.

Työnantaja voi ohjata työntekijän ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon työkyvyttömyyden selvittämiseksi. Kun työkyvyttömyys johtuu V luvun 1 §:ssä tarkoitetusta syystä, työnantaja voi myös päättää, että ko. tilanteessa työntekijä voi olla pois töistä omaan ilmoitukseensa perustuen. (sanajärjestys muutettu) Jos työntekijän poissaolo perustuu työkyvyttömyyteen joko omaan ilmoitukseen, lääkärintodistukseen tai muuhun KVTES:n V luvun 1 §:n tarkoittamaan luotettavaan selvitykseen perustuen, työntekijälle maksetaan KVTES:n V luvun 2 §:n mukaisesti sairausloman ajalta palkkaa.

Jos työntekijä ei ole lääketieteellisen arvion mukaan työkyvytön omaan työhönsä, hänellä ei ole KVTES:n sairauslomamääräysten perusteella oikeutta sairauslomaan. Tällöin työntekijän tulee lähtökohtaisesti olla työnantajan käytettävissä, ellei esimerkiksi vuosilomasta tai saldovapaasta sovita. Jos henkilön työtehtävät soveltuvat etätöissä tehtäviksi, työnantaja voi sopia työntekijän kanssa etätyöstä, kunnes työntekijä voi palata työskentelemään työpaikalla.

Työnantajan tulee riskiarvioinnin perusteella arvioida, voiko työntekijä kotitestin positiivisesta tuloksesta huolimatta tulla työpaikalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeistuksen mukaan koronapositiivisen tulisi pysyä kotona, kunnes hän on ollut oireeton 2 vuorokauden ajan ja oireiden alusta on kulunut vähintään 5 vuorokautta.

UKK
OVTES

Kenellä on oikeus saada ves-päiviä eli virka- ja työehtosopimuksen mukaisia ylimääräisiä vapaapäiviä? (Osio G 8 §)

Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) osiossa G on määräys ylimääräisten vapaapäivien eli ves-päivien kertymisestä (8 §).

Määräyksen mukaan ves-päivät kuuluvat kelpoisuusehdot täyttävälle

  • varhaiskasvatuksen opettajalle (lastentarhanopettajalle)
  • varhaiskasvatuksen erityisopettajalle
  • päiväkodin johtajalle (toiminnasta vastaava päiväkodin johtaja)*
  • sairaalassa työskentelevälle varhaiskasvatuksen opettajalle ja varhaiskasvatuksen erityisopettajalle,

joka työskentelee varhaiskasvatuslain mukaisessa varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai päiväkodin johtajan tehtävässä.

Päiväkodin johtajalla on oikeus saada ves-päivät, mikäli hän toimii ammatillisena johtajana. Määräyksen soveltaminen ei edellytä, että päiväkodin johtajalla on oma lapsiryhmä.

Ves-päivät eivät kuulu

  • varhaiskasvatuksen lastenhoitajalle
  • varhaiskasvatuksen sosionomille
  • varhaiskasvatusjohtajalle (hallinnollinen tehtävä) **
  • henkilölle, joka ei täytä varhaiskasvatuksen opettajan-, erityisopettajan tai päiväkodin johtajan kelpoisuusehtoja
  • työntekijöille ja viranhaltijoille, joihin sovelletaan toimistotyöaikaa kuten esimerkiksi perhepäivähoidon ohjaajille
  • varhaiskasvatuslain mukaisessa kerhotoiminnassa työskenteleville.

** Määräystä ylimääräisistä vapaapäivistä eli ves-päivistä ei sovelleta varhaiskasvatuslain mukaisessa hallinnollisessa tehtävässä toimivaan, kuten esimerkiksi varhaiskasvatusjohtajan tai -päällikön tehtävässä toimivaan. Määräystä ei myöskään sovelleta varhaiskasvatuksen suunnittelu-, kehittämis-, yms. asiantuntijatehtävissä työskenteleviin viranhaltijoihin tai työntekijöihin.

Onko kyseessä ammatillinen vai hallinnollinen johtotehtävä?

Varhaiskasvatuslain mukaan jokaisella päiväkodilla on oltava toiminnasta vastaava päiväkodin johtaja, joka on vastuussa eri toimintamuotojen ja yksikön toiminnasta. Toiminnasta vastaavan päiväkodin johtajan tehtävä on ammatillinen johtotehtävä, johon sisältyy päiväkodin varhaiskasvatukseen kuuluvan pedagogiikan ja työntekijöiden pedagogisen osaamisen johtamista ja suunnittelua. Päiväkodin johtajan tehtävään voi kuulua myös osallistumista opetus- ja kasvatustyöhön. Päiväkodin johtajan tehtävässä sovellettava työaikamuoto on yleistyöaika. Kyseisessä tehtävässä toimivalla on oikeus saada ves-päivät.

Varhaiskasvatuslain mukainen hallinnollinen johtotehtävä on tehtävä, johon ei sisälly työntekijöiden ammatillisen osaamisen johtamista tai välitöntä työskentelyä lapsiryhmässä. Tällaisessa hallinnollisessa johtotehtävässä toimivalla ei ole oikeutta saada ves-päiviä.

UKK
OVTES

Siirtyykö VES-päivä, jos varhaiskasvatuksen opettaja sairastuu ennen vapaapäivän alkua? (Osio G 8 §)

Mikäli työntekijä ja/tai viranhaltija sairastuu ennen työvuoroluetteloon merkittyä vapaapäivää, on hänellä oikeus pyytää vapaapäivän siirtoa toiseen ajankohtaan. Työntekijän sairastuessa vapaapäivänään voidaan seuraavat vapaapäivät  hänen pyynnöstään siirtää. 

UKK
OVTES

Miten ves-päivät pyöristetään vai pyöristetäänkö? (0sio G 8 §)

Täyttä työaikaa tekevälle kertyy vain kokonaisia ves-päiviä, koska yhden ves-päivän ansaintaan edellytetään kahden kuukauden työskentelyä.

Osa-aikaisen työntekijän ja/tai viranhaltijan ansaitsemat ves-päivät pyöristetään pyöristyssääntöjen mukaisesti lähimpään kokonaiseen päivään.
 

UKK
OVTES

Miten ves-päivät kertyvät, jos työntekijä työskentelee osan vuodesta osa-aikaisena? (Osio G 8 §)

Ves-vapaapäivien lukumäärä saadaan kertomalla ensin työaikaprosentti osa-aikakuukausien määrällä ja jakamalla se kahdella, minkä jälkeen summaan lisätään vielä täydellä työajalla tehtyjen kuukausien lukumäärä jaettuna kahdella.

Esimerkki 1)

Työntekijä työskentelee 6 kuukautta ansaintajaksosta osa-aikaisena tehden 60 prosenttia täydestä työajasta, ja loput 6 kk kokoaikaisena.
Hänelle kertyy ves-päiviä seuraavasti:

0,6 x 6 / 2 + 6 / 2 = 4,8 ves-päivää.

4,8 ves-päivää pyöristetään viiteen ves-päivään.

UKK
OVTES

Miten osa-aikatyötä tekevän ves-päivät kertyvät? (Osio G 8 §)

Osa-aikatyötä tekevän viranhaltijan ja työntekijän ves-päivät kertyvät samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ves-päivien ansaintaa laskettaessa käytetään seuraavaa laskentakaavaa:

osa-aikaprosentti x lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä /2

Esimerkki 1)

Työntekijä tai viranhaltija on osittaisella hoitovapaalla ja tekee 80 prosenttia täydestä työajasta siten, että työaika on jaettu viikon 4 työpäivälle. Vapaapäivien lukumäärä saadaan kertomalla osa-aikakuukausien määrä työaikaprosentilla ja jakamalla se vielä kahdella, koska yhden vapaapäivän edellytyksenä on kahden kuukauden työssäolo.

Hänelle kertyy kahdentoista täyden lomanmääräytymiskuukauden ajalta 0,8 x 12/2 = 4,8 ves-päivää. Ves-päivät pyöristetään lähimpään kokonaiseen päivään, eli viiteen ves-päivään.

Esimerkki 2)

Työntekijä työskentelee osa-aikaisena ja hänen työaikansa on 60 prosenttia kokoaikaisen työajasta.

Hänelle kertyy kahdentoista täyden lomanmääräytymiskuukauden ajalta 0,6 x 12 /2 = 3,6 ves-päivää. 3,6 ves-päivää pyöristetään neljään ves-päivään.

UKK
OVTES

Miten paljon virka- ja työehtosopimuksen mukaisia ylimääräisiä vapaapäiviä eli ves-päiviä kertyy? (Osio G 8 §)

Kokoaikatyötä tekevälle kertyy yksi ylimääräinen vapaapäivä KVTES:n IV luvun 3 §:ssä tarkoitettua kahta täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden. Ylimääräisiä vapaapäiviä eli ves-päiviä voi kertyä enintään viisi päivää vuosittain. Tämä koskee myös osa-aikaista työntekijää ja viranhaltijaa.

Täyttä työaikaa tekevän on siis aina työskenneltävä kaksi kuukautta ansaitakseen yhden ves-päivän.

Täysiä lomanmääräytymiskuukausia laskettaessa vuosilomapäiviä pidetään virantoimitus- ja työssäolopäivien veroisina. Vuosilomapäiviä lukuun ottamatta muut poissaolot virantoimituksesta tai työstä eivät ole virantoimitus- tai työssäolopäivien veroisia päiviä, kun henkilön oikeutta ves-vapaapäiviin lasketaan.

UKK
OVTES

Korvataanko saamatta jääneet ves-päivät? (Osio G 8 §)

Saamatta jääneistä ves-päivistä ei makseta rahakorvausta. Jos ves-päivät jäävät esimerkiksi työ- tai virkasuhteen päättymisen takia pitämättä, työntekijällä tai viranhaltijalla ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Määräaikaisten palvelussuhteiden päättyminen on yleensä työnantajan tiedossa, joten työnantajan on huolehdittava siitä, että vapaat tulevat annetuiksi palvelussuhteen aikana.

UKK
OVTES

Voiko ves-vapaita antaa ennen ansaintajakson päättymistä? (Osio G 8 §)

Toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuhteissa ves-vapaa annetaan yleensä ansaintajakson jälkeen, mutta ves-vapaita voi myös antaa heti, kun ne on ansaittu.

Mikäli vapaita annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen mennessä ansaittu määrä.