På svenska

Usein kysyttyä

Olemme koonneet tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien tueksi.

UKK
LS

Voidaanko viikkolevon menettäminen jättää korvaamatta, jos viikkolepo olisi voitu antaa, mutta se on jäänyt antamatta lääkärin toiveesta?

Lääkärisopimus (LS) 2018–2019 sisälsi määräyksen, jonka mukaan viranhaltijalla ei ole oikeutta vapaan menettämiskorvaukseen, mikäli työnantaja pystyisi järjestämään viikoittaisen vapaan, mutta viranhaltijan omasta pyynnöstä työjärjestelyt toteutetaan kuitenkin siten, että vapaa ei toteudu.

Tätä määräystä ei ole enää LS 2020–2021 -sopimuksessa. Viikkolevon menettäminen on siis korvattava myös näissä tilanteissa, jos se jää saamatta. Sama koske tilanteita, joissa työnantaja sallii lääkärien keskenään tehdä muutoksia työvuoroihin ja/tai päivystysvuoroihin ja näistä muutoksista seuraa viikkolevon menettäminen. Työnantajan ei tulisi tästä syystä sallia tällaisia järjestelyjä.

UKK
LS

Voidaanko vuorokausilepoa lyhentää viranhaltijan suostumuksella?

Vuorokausilepoa ei voida lyhentää viranhaltijan suostumuksella.

LS:n III luvun 5 §:n 2 momentissa määrätään niistä edellytyksistä, joilla 11 tunnin vuorokausilepoa voidaan lyhentää.

 

UKK
LS

Voiko työpaikkapäivystyksen päivystysvuoron pituus olla edelleen 24 tuntia?

Työpaikkapäivystyksen päivystysvuoro voi edelleen olla 24 tuntia pitkä, kunhan viranhaltija saa lääkärisopimuksen (LS) III luvun 5 §:n 2 momentin a-kohdan mukaisesti klo 23:n ja klo 8:n välillä vähintään 3 tunnin yhdenjaksoisen vapaan, joka luetaan työaikaan.

 

UKK
LS

Lääkärin säännöllinen työaika sijoittuu maanantaihin klo 8.00–12.00 ja hän tekee työpaikkapäivystyksen klo 23.00–8.00. Tuleeko korvattavaa lepoaikaa ja täytyykö tällaisessa tilanteessa lääkärille antaa klo 23.00:n jälkeen yhdenjaksoinen vähintään kolmen tunnin mittainen lepoaika?

Maanantain klo 8.00–12.00 sijoittuvan työvuoron jälkeen lääkärille on annettu 11 tunnin vuorokausilepo siten, kuin lääkärisopimuksen (LS) III luvun 5 §:n 1 momentissa määrätään.

Kun lääkäri tulee päivystämään klo 23.00:sta eteenpäin, vuorokausilepoa ei ole lyhennetty. Tämä tarkoittaa, että LS:n III luvun 5 §:n 2 momentin a-kohdan mukaista vähintään kolmen tunnin yhdenjaksoista lepoaikaa ei tarvitse antaa, vaikka päivystys sijoittuu klo 23.00:n jälkeen.

UKK
LS

Millä edellytyksillä voidaan teettää työrupeama, joka sijoittuu maanantaista klo 8.00:sta tiistaihin klo 8.00:aan ja jossa lääkäri tekee säännöllistä työaikaa ja työpaikkapäivystystä ja/tai poikkeavaa työpaikkapäivystystä?

Tällaisen työrupeaman teettäminen edellyttää, että vuorokausilepoa voidaan lyhentää siten, kuin lääkärisopimuksen III luvun 5 §:n 2 momentin a-kohtaa edellyttää. Sen mukaan viranhaltijalle on annettava vähintään kolmen tunnin yhdenjaksoinen lepoaika klo 23.00:n ja klo 8.00:n välillä.

UKK
LS

Viranhaltija tekee maanantaista klo 8.00:sta tiistaihin klo 9.30:een työrupeaman, johon kuuluu säännöllistä työaikaa ja työpaikkapäivystystä. Miten tässä tilanteessa sovelletaan lääkärisopimuksen III luvun 5 §:n säännöstä vuorokausilevosta vai sovelletaanko siihen III luvun 17 §:ää?

Kyseiseen tapaukseen sovelletaan lääkärisopimuksen (LS) työaikaluvun 5 § 2 momentin a-kohtaa, jonka mukaan esimerkin kaltaisessa tilanteessa pitää antaa kolmen tunnin lepo klo 23.00:n ja 8.00:n välillä. Tilanteessa vuorokausilepoa on siis voitu lyhentää, mutta saamatta jäänyt vuorokausilepo täytyy korvata.

Maanantain klo 8.00:n ja tiistain klo 8.00:n välinen 11 tuntnin vuorokausilepo jää kokonaan saamatta.

Lisäksi tiistaina klo 8.00–9.30 tulee annettavaksi LS:n III luvun 5 §:n 1 momentin nojalla vuorokausilepoa 11 tuntia. Vuorokausilepo 11 +11 (korvaava lepoaika) alkaa klo 9.30:sta eteenpäin.

UKK
LS

Mitä tarkoittaa, että vuorokausilevon ja/tai korvaavan lepoajan käyttäminen on ensisijainen keino suunnitella seuraava työpäivä vapaaksi? Missä tilanteissa työpaikkapäivystystä seuraava työpäivä suunnitellaan vapaaksi työpaikkapäivystyksen vapaa-aikakorvauksilla?

Työnantaja päättää, milloin työpaikkapäivystystä seuraava työpäivä suunnitellaan vapaaksi lääkärisopimuksen (LS) III luvun 5 §:n perusteella ja milloin LS:n III luvun 17 §:n perusteella.

Työnantajan on kuitenkin tarkoituksenmukaista kiinnittää huomiota suunnittelussa siihen, että toiminnan tarpeet sekä viranhaltijoiden päivystysmäärät ja työhyvinvointi ovat tasapainossa.

Työnantajalla ei ole LS:n III 17 §:n perusteella velvollisuutta suunnitella työpaikkapäivystyksen (ma–pe) jälkeistä työpäivää vapaaksi työpaikkapäivystyksestä ansaittavilla vapaa-aikakorvauksilla. Työpaikkapäivystystä seuraava päivä suunnitellaan ensisijaisesti vapaaksi LS:n III luvun 5 §:n vuorokausilepoa ja korvaavaa lepoaikaa koskevien määräysten kautta, kuten on lähtökohtana työaikalaissakin.

Tällöin työnantaja voi korvata työpaikkapäivystyksen vaikka kokonaan rahakorvauksena. Jos työpaikkapäivystystä seuraavaa työpäivää ei suunnitella vapaaksi työpaikkapäivystyksen vapaa-aikakorvauksilla, työvuorosuunnittelussa on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota siihen, mitä säännöllisen työajan sijoittelusta on todettu LS:n III luvun 2 §:n 5 momentissa, jotta lääkärin säännöllinen työaika työaikajaksolla ei jää vajaaksi.

UKK
LS

Noudatetaanko ns. päivystävään keikkalääkäriin lääkärisopimuksen III luvun 5 §:n määräyksiä vuorokausilevosta?

Kyllä. Myös keikkalääkärille on annettava pääsääntöisesti vähintään 11 tunnin vuorokausilepo. Vuorokausilepoa voidaan poikkeuksellisesti lyhentää kuten lääkärisopimuksen (LS) III luvun 5 §:n 2 momentissa todetaan.

 

UKK
LS

Mitä määräyksiä lääkärisopimuksessa on tauoista sellaisessa tilanteessa, jossa lääkärin työrupeama on klo 8.00–22.00? Lääkärin säännöllinen työaika sijoittuu klo 8.00–15.30 ja päivystysvuoro klo 15.30–22.00.

LS:n III luvun 3 §:ssä on määräys päivittäisestä lepoajasta (ruokatauko). Sen mukaan viranhaltijalle annetaan vähintään puolen tunnin pituinen työaikaan kuulumaton ruokatauko tai, hänen niin halutessaan, tilaisuus ateriointiin työaikana työpaikalla tai työnantajan osoittamassa työpaikan ruokalasalissa tms. siten, ettei järjestelystä aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettavalle palvelukselle ja että ruokailusta aiheutuva poissaolo kestää enintään 15–20 minuuttia.

Jos työrupeaman pituus ylittää 10 tuntia, viranhaltijalle on annettava edellä mainitun tauon lisäksi tilaisuus ruokailla työajalla 15–20 minuutin ajan kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.

Lisäksi LS:n III luvussa on määräys palautumistauosta (4 §).

Työrupeaman pituuteen vaikuttavat vuorokausilepoa koskevat määräykset, ks. yleiskirje 6/2020, muistion kohta 6.5. Lepoajat.

UKK
LS

Voiko liukuvaa työaikaa käyttää lääkärisopimuksessa, jos työnantaja sijoittaa säännöllistä työaikaa klo 17:n jälkeen?

Lääkärisopimuksen soveltamisalueella sovelletaan KVTES:n III luvun liukuvan työajan määräyksiä.

KVTES:n III luvun 31 §:n mukaan liukuvalla työajalla tarkoitetaan säännöllisen työajan järjestämistä siten, että työntekijä voi kiinteän työajan ulkopuolella annetuissa rajoissa päättää työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan.

KVTES:n III luvun 32 §:n soveltamisohjeen mukana liukuma-aikana viranhaltija ja/tai työntekijä voi pääsääntöisesti itse päättää työhön tulo- ja lähtöaikansa. Työnantajalla on työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus tarvittaessa yksittäistapauksessa päättää, että viranhaltijan ja/tai työntekijän on oltava työssä tiettynä, esimerkiksi liukuma-ajaksi sattuvana aikana. Liukuvan työajan tarkoitus huomioon ottaen työnantaja ei saa käyttää työnjohto-oikeuttaan tässä asiassa säännönmukaisesti. Lisäksi työnantaja voi tarvittaessa antaa lisä- ja ylityömääräyksen.

Liukuvan työajan tarkoitus huomioon ottaen järjestelmää ei lähtökohtaisesti voi soveltaa silloin, kun työnantaja sijoittaa säännöllistä työaikaa laajennetun toiminnan mallin mukaisesti.

UKK
LS

Mitä tapahtuu paikallisille sopimuksille ja paikallisille käytännöille, joissa on määritelty korvaukset säännölliseltä työajalta esimerkiksi klo 16:n jälkeen nyt, kun lääkärisopimuksessa (LS) 2020–2021 on sovittu säännöllisen työajan sijoittelun kokeilumääräyksestä?

Yleiskirjeen 6/2020 liitteessä 2 on todettu, että laajennetun toiminnan mallia sovelletaan 1.4.2020 lukien. Tästä syystä on tarpeen tarkastella paikallisten järjestelyjen korvaustasoa niin, että maksetut korvaukset vastaavat vähintään virkaehtosopimuksella sovittua tasoa. Tämä koskee myös tilanteita, joissa paikalliset järjestelyt on tehty ilman varsinaista paikallista sopimusta.

 

 

UKK
LS

Voiko työnantaja sijoittaa lääkäreille eri määriä työvuoroja klo 17:n jälkeen laajennetussa toiminnassa esimerkiksi siten, että joillakin on enemmän ja joillakin vähemmän työvuoroja kyseisen ajankohdan jälkeen?

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 12 §:ssä ja työsopimuslain 2 luvun 2 §:ssä säädetään tasapuolisesta kohtelusta. Säännökset on otettava huomioon myös työvuoroja suunniteltaessa. Työaikajärjestelyissä voidaan luonnollisesti ottaa huomioon työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen vaatimukset säännökset huomioiden.

 

UKK
LS

Osa lääkäreistä on aloittanut työvuoronsa säännönmukaisesti klo 7. Onko heille maksettava laajennetun toiminnan korvausta?

Työnantaja päättää säännöllisen työajan sijoittelusta ja suunnittele työvuorot siten, kuin LS:n III luvun 2 §:n 5 momentissa määrätään. Jos työnantaja sallii, että työt aloitetaan ennen klo 8:aa, tulee myös työvuorosuunnittelu saattaa vastamaan tosiasiallista tilannetta ja työtunnit lukea työajaksi. Laajennetun toiminnan korvauksia ei tule maksettavaksi klo 7:n ja 8:n väliltä.

UKK
LS

Viranhaltijoiden työpäivät venyvät joskus klo 17:n jälkeen. Onko viranhaltijalla oikeus lääkärisopimuksen (LS) I luvun 7 §:n mukaiseen laajennetun toiminnan korvaukseen?

Laajennetun toiminnan korvauksen maksaminen edellytyksenä on, että työnantaja on sijoittanut säännöllistä työaikaa klo 17:n jälkeen suunnitelmallisesti. Työpäivien venyminen ei tarkoita, että laajennetun toiminnan korvauksen maksamisen edellytykset täyttyisivät. Kysymys voi olla kuitenkin lisä- tai ylityöstä työaikajaksolla. Työpäivien venymisen syytä tulisi tarkastella työpaikalla.

 

UKK
LS

Kuinka paljon lääkäri ja hammaslääkäri voivat tehdä työvuoroja, jotka sijoittuvat klo 17:n jälkeen?

LS:n I luvun 7 §:ssä määrätään laajennetun toiminnan korvauksesta ja siellä todetaan, että klo 17:n jälkeen sijoittuvia työvuoroja voi olla enintään viisi kertaa kalenterikuukaudessa. Työnantaja ei voi työnjohto-oikeutensa nojalla määrätä tätä enempää työvuoroja, jotka sijoittuvat klo 17:n jälkeen.

Jos viranhaltijan työaikajärjestelyistä on erikseen sovittu työnantajan ja yksittäisen viranhaltijan kesken, voi työvuoroja olla enemmänkin (esimerkiksi lääkärin ja/tai hammaslääkärin kanssa sovittu tiivistetty työaika). Tällöin ei lähtökohtaisesti usein enää ole kysymys siitä, että työajan sijoittelusta tulisi maksaa laajennetun toiminnan korvausta. Jos työnantaja ottaa käyttöön laajennetun toiminnan, työnantaja on arvioitava yksilöllisiä järjestelyjä ja laajennetun toiminnan korvauksen maksamisen edellytyksiä myös tästä näkökulmasta tasapuolinen kohtelu huomioon ottaen.