Usein kysyttyä

A ) Voiko toimistotyöaikaa noudattavan työntekijän lomautus päättyä sunnuntaina, kun normaalisti hänen työpäivänsä ovat maanantai–perjantai?

Lomautus ei voi päättyä tai alkaa sunnuntaina taikka arkipyhänä, mikäli se ei olisi työpäivä.

B) Voiko lomautus alkaa työntekijän vuosiloman viimeistä päivää seuraavana päivänä?

Lomautus voi alkaa työntekijän vuosiloman viimeistä päivää seuraavana päivänä, jos tuo päivä muutoin olisi työntekijän työpäivä.

Työnantajalla on oikeus ilman työntekijän ja/tai viranhaltijan suostumusta keskeyttää lomautus siksi, että vuosiloma määrätään työehtosopimuksen mukaisesti annettavaksi. Vuosiloma on annettava mahdollisen lomautuksenkin aikana työehtosopimuksen mukaisesti lomakaudella KVTES:n IV luvun säännöksiä noudattaen.

Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle vuosiloman ajankohdasta, mikäli mahdollista vähintään kuukautta ennen vuosiloman tai sen osan alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, vuosiloman ajankohdasta on ilmoitettava viimeistään 2 viikkoa ennen vuosiloman tai sen osan alkamista.

KT katsoo, että työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia lomautuksen keskeyttämisestä vuosiloman vuoksi.

Tyoikeus-kirja s. 817 (Koskinen, Seppo, Martti Kairinen, Kimmo Nieminen, Vesa Ullakonoja, ja Mika Valkonen. Työoikeus. 5., uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent, 2018):

”Vuosilomalaissa ei ole erityisiä säännöksiä vuosiloman antamisesta silloin, kun työntekijä on lomautettuna, joten vuosiloma annetaan työntekijälle lomautuksesta huolimatta vuosilomalain yleisten säännösten ja periaatteiden mukaisesti. Jos ei toisin sovita, kesäloma annetaan lomakautena ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkamista.”

Myöskään KVTES:ssa ei ole erityisiä säännöksiä vuosiloman antamisesta lomautuksen aikana, joten estettä vuosilomasta sopimiselle ei KT:n tulkinnan mukaan ole.

Tapauksessa KKO 1999:45 oli sovittu vuosiloman ajankohdasta:

"Työnantaja oli työn vähyyden perusteella lomauttanut työntekijän toistaiseksi. Kesken lomautuksen työntekijä oli ollut kuukauden vuosilomalla, jolta ajalta työnantaja oli maksanut vuosilomapalkan. Vuosiloma ei keskeyttänyt lomauttamisen yhdenjaksoisuutta eikä työsopimuslain 42 §:n 3 momentissa tarkoitetun 200 kalenteripäivän laskemista."

• Korkeimman oikeuden päätös KKO 1999:45 Finlexissä >

Myös irtisanomisajalle voidaan sopia vuosilomaa.

Työoikeus-kirja s. 542 (Koskinen, Seppo, Martti Kairinen, Kimmo Nieminen, Vesa Ullakonoja, ja Mika Valkonen. Työoikeus. 5., uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent, 2018):

”Vuosiloma saadaan sijoittaa myös työntekijän irtisanomisajalle, mikäli vuosilomalain mukaiset loman määräytymisedellytykset täyttyvät taikka työnantaja ja työntekijä sopivat asiasta.”

Työntekijä ja/tai viranhaltija palaa lomautetuksi, jos lomautus jatkuu vuosiloman jälkeen.

Työnantajan on kohdeltava henkilöstöään yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti myös lomautusajalle kohdistuvien lomien määräämisen ja antamisen suhteen.

Vuosiloman ajalta maksetaan vuosilomapalkka. Työntekijä ja/tai viranhaltija voi selvittää kesken lomautuksen pidettävän vuosiloman vaikutuksen työttömyysturvaansa Kelasta tai työttömyyskassasta.

Lomautus on työnantajan yksipuolinen toimi ja edellyttää lomautusilmoituksen antamista työntekijälle henkilökohtaisesti tiedoksi. Lomautusilmoitus on toimitettava sekä työntekijälle että viranhaltijalle niin hyvissä ajoin, että tiedon katsotaan tulleen henkilön tietoon viimeistään kuukautta ennen lomautuksen alkamista.

Työntekijän suostumuksella lomautusilmoitus voidaan antaa tiedoksi hänen edustajalleen.

Tiedoksianto kirjeellä tai sähköisesti on toissijaisesti mahdollista.

Lomautusilmoitus voi olla myös suullinen, mutta työnantajalla on näyttötaakka siitä, että työntekijä on saanut lomautusilmoituksen ajoissa. Jos työntekijä ja työnantaja ovat sopineet lomautuksesta, katsotaan työntekijän saaneen lomautusilmoituksen tiedokseen sopimispäivänä.

Lomautusilmoitusajan laskemisessa noudatetaan säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (150/1930) olevia laskemissääntöjä.

Lomautusilmoituksen antamiseen ei liity työntekijöiden kohdalla säännöstä, jonka mukaan ilmoituksen voidaan olettaa tulleen työntekijän tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä. Lomautusilmoitusaika alkaa kulua vasta tosiasiallisesta tiedoksisaannista ja epäselvissä tilanteissa työnantajan on näytettävä toteen tiedoksisaanti. Sähköisessä tiedoksiantamisessa työnantajan olisi syytä pyytää työntekijältä vastaanottokuittaus ja siten varmistua tiedoksisaannista.

Hallituksen esityksessä 157/2000 eduskunnalle työsopimuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi todetaan, että

"Lomautusilmoituksen kirjeitse tai sähköisesti toimittamiseen ei liittyisi lakiehdotuksen 9 luvun 4 §:n mukaista ilmoituksen tiedoksi tulemista koskevaa viikon olettamasääntöä, vaan ilmoitukseen vetoavan osapuolen olisi näytettävä toteen lomautusilmoituksen tiedoksi tulemisen ajankohta."

• HE 157/2000, s. 88 Finlexissä (pdf) >

Viranhaltijoille lomautuspäätös annetaan tiedoksi henkilökohtaisesti kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 31 §:n mukaan. Jos henkilökohtainen tiedoksianto ei ole mahdollista, voidaan päätös toimittaa myös kirjeitse. Kirjeitse toimitetun päätöksen katsotaan tulleen viranhaltijan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on lähetetty.

Viranhaltijalain esitöissä (HE 196/2002) on todettu, että

”Kunnallisen päätöksenteon luonne huomioon ottaen työsopimuslain mukaista suullisen tai sähköisen tiedoksiannon mahdollisuutta ei ehdoteta säädettäväksi. Näin ollen lomautusilmoitusta ei voitaisi antaa esimerkiksi telefaxin tai sähköpostin välityksellä.”

KT katsoo, että viranhaltijoiden osalta päätös voidaan antaa tiedoksi vain henkilökohtaisesti tai kirjeitse.

Työnantaja on vastuussa menettelynsä lainmukaisuudesta.

Työnantaja saa työsopimuslain 5 luvun 2 §:n mukaisten lomautusperusteiden täyttyessä lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon kokonaan tai lyhentämällä työntekijän lain tai sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se lomauttamisen perusteen kannalta on välttämätöntä.  

KVTES:n VIII luvun 1 §:n soveltamisohjeen mukaan muun muassa kustannusten pakottava vähentämistarve voi olla lomautuksen perusteena. 

Määräaikainen lomauttaminen voi tilapäisen työn vähentymisen perusteella kestää enintään 90 päivää. Lomauttaminen selvästi yli 90 päiväksi edellyttää, että työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työntekijän työsopimuksen irtisanomiseen.

Työnantajan on peruutettava työntekijälle ilmoitettu lomautus ennen lomautuksen alkamista, jos sille ei ole enää edellytyksiä. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun työnantajalle ilmaantuu uutta työtä, jota lomautettu kykenee tekemään. 

KVTES:n VIII luvun 2 §:n mukaan työnantaja voi siirtää lomautuksen alkamisajankohtaa ilmoitettua myöhemmäksi, jos työnantajalle ilmaantuu lomautusilmoitusaikana uutta, tilapäistä työtä. Lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sen verran, kuin lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

Työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä työntekijää kesken lomautuksen tilapäisesti työhön siten, että lomautus jatkuisi työntekijän tilapäisen työssäolon jälkeen. Keskeytyksestä voidaan kuitenkin sopia työntekijän kanssa, jolloin työnantajan on ilmoitettava tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

Jo alkanut määräaikainen lomautus päättyy vasta lomautusilmoitukseen merkittynä päivänä, elleivät työntekijä ja työnantaja erikseen sovi aikaisemmasta työhön paluusta.

Työntekijällä ei liene velvollisuutta ottaa vastaan määräaikaisen lomautuksen aikana työnantajan tarjoamaa työtä. 

Työnantajalla ei ole rekrytointipakkoa, joten sen ei tarvitse palkata kesätyöntekijöitä tilanteessa, jossa valintapäätöksiä ei ole vielä tehty. 

Kunta voi tarjota kesätöitä hakijoille, jos kesätöiden tarjoamisella ei loukata lomautusuhan alla olevien tai jo lomautettujen henkilöiden oikeutta muuhun sopivaan työhön lomautuksen aikana. 

Työnantajan on aina tarjottava lomautusuhan alla olevalle tai lomautettavalle työtä, joka on 

1. työnantajan tiedossa lomautusilmoituksen antamishetkellä tai
2. ilmaantuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen tai lomautuksen aikana. 

Työnantajalla tarkoitetaan koko kuntaa tai kuntayhtymää. 

Työnantajan on tarjottava työntekijälle hänen ammattitaitoonsa ja kykyihinsä nähden sopivia, muita työnantajan kokoaikaisia tai osa-aikaisia tehtäviä.

Työnantajan on tarjottava työntekijälle ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä tai mahdollisimman samanlaista työtä. Jos tämä ei ole mahdollista, voi työnantaja tarjota myös muita töitä, joita voidaan pitää työntekijän koulutus, ammattitaito ja kokemus huomioon ottaen hänelle sopivina. Tarjotusta työstä maksetaan tarjotun työn mukainen palkka. 

Jos lomauttaminen tapahtuu taloudellis-tuotannollisilla perusteilla, työnantajan tulee kouluttaa työntekijä sellaisiin uusiin tehtäviin, joita työnantaja on velvollinen tarjoamaan irtisanomisen vaihtoehtona. Jos lomauttaminen tapahtuu työn tilapäisen vähentymisen perusteella, lomauttamisen edellytyksenä on, ettei työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta. Koulutusta täytyy voida pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena molempien osapuolten kannalta. 

Työsopimuslain 5 luvun 2 §:ssä säädetty lomautettuja koskeva työntarjoamisvelvollisuus ei estä sitä, että kunta tai kuntayhtymä ottaa työpajaan tai vastaavaan valmennusyksikköön julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettuun palkkatuettuun työsuhteeseen tai työkokeiluun henkilön sellaisiin tehtäviin, joita ei muutoin tehdä työ- tai virkasuhteessa.

• Tutustu myös KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen suositukseen kesätöiden tarjoamisesta >

KVTES:n I luvun 10 §:n 1 momentin mukaan työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvittaessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan pitää hänelle sopivina hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen. Tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan.

Kyseistä säännöstä koskevan soveltamisohjeen mukaan yli kahdeksan viikkoa kestävä siirto edellyttää joko työntekijän suostumuksen tai sitä, että työnantajalla on irtisanomisperuste. Mikäli tarve siirtää työntekijä toisiin työtehtäviin arvioidaan 8 viikkoa pidemmäksi, on työnantajan arvioitava, onko tarpeen aloittaa yhteistoimintamenettely.

Pääsääntöisesti määräaikainen sopimus sitoo työnantajaa ja työntekijää sen keston ajan.

Työsopimussuhde pysyy voimassa, mutta työntekijälle ei makseta palkkaa, koska hän ei ole ryhtynyt työhön. KVTES:n I luvun 6 §:n mukaan työsuhde ja siihen liittyvät oikeudet alkavat siitä päivästä, jona työntekijä tosiasiallisesti ryhtyy työhön.

Työnantaja on velvollinen osoittamaan työntekijälle työtä, kun työnteon este poistuu. Työsuhde voidaan päättää työntekijän aloitteesta sopimalla siitä työnantajan kanssa.

Määräaikaisella työsopimuksella on voitu sopia koeajasta. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla.

Koronavirusepidemiaa ei sellaisenaan voida pitää koeaikapurkuun oikeuttavana perusteena.

Vastaus on julkaistu 1.4.2020 ja sitä on päivietty 4.8.2021.