Lääkärit

Tarkastelujakso on perjantai kello 8:sta lauantain kello 8:aan. Vuorokausilevosta tulee annettua kuusi tuntia perjantaina klo 16–22. Viisi tuntia korvaavaa vuorokausilepoa annetaan myöhemmin.

Työpaikkapäivystyksen jälkeen ei tule annettavaksi uutta vuorokausilepoa, koska työrupeama sisältyy 24 tuntiin. Tilanne olisi toinen, jos työrupeama olisi esimerkiksi perjantai kello 8:sta lauantain kello 10:een.

Tilanteessa 24 tunnin sisällä tulee annetuksi kolmen tunnin yhdenjaksoinen yölepo (klo 23–08), mikä mahdollistaa yli 13 tunnin työrupeaman.

Lääkärille voidaan antaa 24 tunnin viikkolepo lauantain kello 8:n ja sunnuntain kello 8 välillä. Lyhennetty vuorokausilepo voidaan korvata myöhemmin korvaavalla lepoajalla.

Lääkärille voidaan suunnitella työpaikkapäivystysvuoro esimerkiksi sunnuntaiksi kello 8–21. Jos lääkärin työvuoro alkaa maanantaina kello 8, tulee vuorokausilepo sunnuntain työpaikkapäivystyksen jälkeen annetuksi.

Korvaava lepoaika perjantain jälkeen on kuitenkin yhä antamatta. Sen antamista koskevat säännöt ovat LS:n II luvun 5 § 3 momentissa.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4.3 §:n mukaan virkaan voidaan ottaa ilman hakumenettelyä, kun kysymyksessä on

• sijaiseksi tai avoinna olevaan virkasuhteeseen ottaminen määräajaksi
• taloudellisista ja tuotannollista syistä irtisanotun viranhaltijan ottaminen toiseen virkasuhteeseen
• virkasuhteen tarjoaminen osa-aikaiselle viranhaltijalle
• viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen
• muun työnantajan palveluksessa olevan henkilön ottaminen virkasuhteeseen lain tai sopimuksen nojalla tapahtuvan toiminnan siirtämisen yhteydessä taikka muu näihin rinnastettava johtosäännössä määrätty peruste.

Pitkänkään määräaikaisen virkasuhteen hoitamisen perusteella ei voida ottaa toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen ilman julkista hakumenettelyä. Jos kunnan hallintosäännössä (johtosäännössä) on maininta, että vähintään tietyn mittaisen määräaikaisuuden perusteella voidaan poiketa julkisen haun vaatimuksesta, ei tätä voida soveltaa. Tällaiset vanhoista virkasäännöistä mahdollisesti periytyneet hallintosääntömääräykset on todettu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvastaiseksi ja tällaiset mahdolliset määräykset on syytä poistaa (ks. KHO 2009:93).

Hallintosäännön määräys voi mahdollistaa virkaan ottamisen ilman julkista hakumenettelyä, mutta tilanteen tulee olla rinnasteinen viranhaltijalain 4.3 §:n tilanteisiin, eli tilanne on poikkeuksellinen. 

Virkasuhteissa määräaikainen virkasuhde ja toistaiseksi voimassa oleva virkasuhde ovat ”erilliset”. Vaikka kunta katsoisi, että määräaikaiselle virkasuhteelle ei ole ollut laissa tarkoitettua perustetta, ei tällä ns. mahdollisella ketjutusolettamalla voi sivuuttaa perustuslain 125 §:n nimitysperusteiden huomioimista, eli virkaan tulee valita perustuslain nimitysperusteiden eli kyvyn, taidon ja koetellun kansalaiskunnon perusteella ansioituinen hakija.

Ottavalla viranomaisella on kuitenkin varsin laaja harkintavalta ja hakuilmoituksella voidaan täsmentää kelpoisuusvaatimuksia ja muita ansioita, joita valittavalta edellytetään. Ottavalla viranomaisella on toimivalta päättää, kuka hakijoista on virkaan ansioitunein ja muutoin sopivin. Toimivalta pitää sisällään myös päätöksen perusteluvelvollisuuden, eli ratkaisut tulee aina pystyä perustelemaan suhteessa nimitysperusteisiin. Valinnan tulee perustua hakijoiden ansioiden vertailuun, mutta sinänsä ansiovertailulle ei ole säädetty määrämuotoa eli sitä, miten se tulee tehdä.

Viranhaltijalain 5 §:n mukaan virkaan voidaan ottaa vain henkilö, joka on hakenut virkaa kirjallisesti määräajassa ja täyttää viran kelpoisuusvaatimukset hakuajan päättyessä. 

Kuntalain 108 §:n mukaan kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne kunnan yleisessä tietoverkossa sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla. Hakuaika on viranhaltijalain 4.1 §:n mukaan säädetty vähintään 14 kalenteripäiväksi siitä, kun ilmoitus on julkaistu.

Vastaus on julkaistu 1.2.2012 OVTES-sopimuksen virkavalintoihin liittyen ja sitä on päivitetty 7.6.2021 niin, että se soveltuu myös muille sopimusaloille.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:ssä säädetään kelpoisuusvaatimuksista. Jos kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita ei ole, ei virkaa voida täyttää vakinaisesti eli toistaiseksi voimassa olevana. Toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen valitun tule täyttää mainitun säännöksen mukaisesti erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus.

Virka voidaan täyttää määräaikaisesti erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta, jos siitä erikseen säädetään tai kunta erityisestä syystä yksittäistapauksessa toisin päättää.

Puuttuva kelpoisuus on määräaikaisuuden peruste. Virkasuhteeseen ottaminen ilman vaadittavaa kelpoisuutta tulee aina olla perusteltua eikä määräaikaisuutta tule käyttää tällä perusteella pidempään kuin on välttämätöntä.

Vastaus on julkaistu 1.2.2012 OVTES-sopimukseen liittyen ja sitä on päivitetty 7.6.2021 siten, että vastaus soveltuu myös muille sopimusaloille.

Lääkärisopimuksen (LS) III luvun 2 §:n 5 momentissa määrätään säännöllisen työajan sijoittelusta sopimuskaudella 1.4.2020–28.2.2020. Sen mukaan työnantaja päättää säännöllisen työajan tarkoituksenmukaisesta sijoittelusta arkipäiville maanantaista torstaihin klo 7.30–20.00 ja perjantaina klo 7.30–18.00, siten kuin palvelujen saatavuus, resurssien parempi hyödyntäminen yms. syy tätä edellyttää.

Mikäli lääkärin tai hammaslääkärin säännöllisen työajan työvuoroja sijoittuu maanantaista torstaihin klo 17.00–20.00 tai perjantaisin klo 17.00–18.00, maksetaan LS:n II luvun 7 §:n mukaan laajennetun toiminnan korvausta määräyksessä todetulla tavalla.

Työaikajärjestelyjen lähtökohtana on, että ne suunnitellaan toiminnan tarpeista vastaamaan kulloistakin palvelutarvetta. Työaikajärjestelyt ovat työnantajan työnjohto-oikeuden ytimessä toiminnan järjestämiseksi.

Työnantaja voi kuitenkin suostua tai sopia yksilöllisistä työaikajärjestelyistä lääkärin tai hammaslääkärin kanssa henkilön omien työaikatoiveiden mukaisesti, esimerkiksi työajan tekemisestä tiivistetysti. Tyypillistä tällaisille järjestelyille on, että työaikajärjestelyä ei olisi olemassa ilman lääkärin tai hammaslääkärin omaa toivetta ja järjestelyn yksilöllisyyttä. Tällöin ei lähtökohtaisesti usein enää ole kysymys siitä, että työajan sijoittelusta tulisi maksaa laajennetun toiminnan korvausta.

Jos työnantaja ottaa käyttöön säännöllisen työajan aikaisempaa laajemman työajan sijoittelun sopimuskaudella, tilanne muodostua todennäköisesti sellaiseksi, että myös tällaisen yksilöllisen työaikajärjestelyn piirissä olevalle lääkärille on maksettava laajennetun toiminnan korvausta. Joka tapauksessa työnantajan on tällöin arvioitava yksilöllisiä järjestelyjä ja laajennetun toiminnan korvauksen maksamista myös tästä näkökulmasta.

Se, milloin laajennetun toiminnan korvauksen maksamiselle ei ole edellytyksiä, perustuu viime kädessä aina tapauskohtaiseen harkintaan. Työaikajärjestelyjä ei saa tehdä korvauksen maksamisen kiertämisen tarkoituksessa.

Päivystysvuoron aikana päivystysmuoto voi muuttua työpaikkapäivystyksestä vapaamuotoiseen päivystykseen tai tosin päin. Tämä yhdistelmävuoro katsotaan yhdeksi päivystyskerraksi.

Tilanteeseen voi olla erilaisia vaihtoehtoja. Tärkeää on, että työnantaja on miettinyt etukäteen omassa työyhteisössään toimivat ratkaisumallit tällaisia tilanteita varten.

Etukäteen on mietittävä muun muassa,

• miten tällaisissa tilanteissa toimitaan
• millaiset korvaukset mahdollisesti maksetaan sijaistavalle lääkärille
• millaisia vaikutuksia sijaisjärjestelyllä on mahdollisesti muuhun vastaanottotoimintaan.

Toimintatavat on käytävä työpaikalla läpi luottamusmiehen kanssa ja oltava kaikkien kyseiseen toimintaan osallistuvien tiedossa.

Jos esimerkiksi sijaisena toimii työnantajan palveluksessa oleva toinen lääkäri, joka tekee sairastuneen lääkärin laajennetun toiminnan vuoron omien työvuorojensa lisäksi, syntyy hänelle todennäköisesti lisä- tai ylityötä kyseisellä viikolla tai jaksolla. Lisä- ja ylityössä on kuitenkin huomioitava se, että se vaatii viranhaltijan suostumuksen. Jos käytössä on työaikajakso, lisä- ja ylityön muodostuminen voidaan tosin havaita vasta työaikajakson lopussa.

Yksi vaihtoehto voisi olla työvuoroluettelon muuttaminen säännöllisen työajan puitteissa, jolloin ei synny lisä- tai ylityötä. Työvuoroluettelon muuttaminen vaatii lääkärisopimuksen mukaisesti perustellun syyn. Näitä ovat muun muassa toiminnalliset syyt, jotka voivat johtua esimerkiksi potilaiden määrästä, laadusta ja hoidollisista tarpeista tai henkilöstön yllättävästä poissaolosta. Kun työvuoroluetteloa muutetaan, tulee sen vaikutukset muun muassa korvauksiin olla mietittyinä etukäteen.

Sairastuneelle lääkärille tai hammaslääkärille maksetaan sairausloman ajalta hänen varsinainen palkkansa, jossa on mukana laajennetun toiminnan korvaus.

Lääkärisopimuksen liitteessä 2 on määräys korotetuista toimenpidepalkkioista silloin, kun kliinisen työn määrä ylittää 30 tuntia viikossa. Uudessa sopimuksessa tarkastelu on tehtävä viikoittain. Aiemmin oli mahdollista myös keskimääräinen tarkastelu. 

Liitteen 2 toimenpidepalkkiotaulukossa määritelty kliinisen työn 30 tunnin raja liittyy vain toimenpidepalkkioiden maksamiseen ja suuruuteen. Jos hammaslääkärin kliinisen työn määrä ylittää viikossa 30 tuntia, maksetaan sen ylittäviltä tunneilta taulukosta ilmenevä korotus toimenpidepalkkioihin. Määräys ei edellytä, että hammaslääkärille pitäisi suunnitella 30 tuntia kliinistä työtä viikossa. Korotus toimenpidepalkkioihin maksetaan silloin, kun kliinistä työtä on suunniteltu ennalta yli 30 tuntia viikossa sekä silloin, kun 30 tuntia kliinistä työtä ylittyy yllättäen.

Hammaslääkärien työvuoroluetteloa laadittaessa on otettava huomioon se, mitä tehtäväkokonaisuuksia hammaslääkärille kuuluu ja kuinka paljon aikaa niiden tekemiseen on varattava. Työvuoroluettelo on laadittava niin, että säännöllinen työaika riittää työtehtävien tekemiseen.

Työajan suunnittelussa on huomioitava säännöllinen työaika, joka sisältää kliinisen työn ja kirjalliset yms. työtehtävät. Suunnittelussa on huomioitava myös lepoajat. 

Kliiniselle työlle ei ole lääkärisopimuksessa määräystä vähimmäis- tai enimmäismäärästä (esim. 30 tuntia/viikko). Kliinisen työajan suunnittelussa on varmistettava, että myös kirjallisille työtehtäville jää riittävästi aikaa siten, että ne ehditään tehdä säännöllisellä työajalla.

Lääkärisopimuksessa 2020–2021 on uusi määräys palautumistauosta. Määräyksen mukaan viranhaltijalle järjestetään päivittäin 10 minuutin pituinen palautumistauko, joka luetaan työaikaan. Tämä voi käytännössä tarkoittaa sitä, että kliiniseen työhön ja/tai kirjallisille työtehtäville suunnitellaan käytettäväksi vähemmän aikaa kuin aiemmin.

Hammaslääkärillä on oikeus pitää tämä 10 minuutin palautumistauko. Tämä pitäisi huomioida edellä mainituin tavoin työjärjestelyissä ja työvuorosuunnittelussa siten, että hammaslääkärillä on tosiasiallinen mahdollisuus pitää palautumistauko. Jos sopimusmääräyksen mukainen käytäntö ei kuitenkaan toteudu työjärjestelyjen tai työvuorosuunnittelun kautta, varmistetaan palautumistauon toteutuminen siten, että tauko merkitään työvuoroluetteloon tai ajanvarauskirjaan.

13.11.2020 julkaistua on tarkennettu 14.12.2020 lisäämällä siihen viimeinen kappale.

Eläinlääkärin työkokemuslisä lasketaan palkkausluvun yleisen osan 4 §:n 1 momentin mukaisesta palkasta, mikäli laillistetun eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka on pienempi kuin kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka (liite 5 1 § 1 kohta) vähennettynä 15 %:lla.

Määräykset ovat takuupalkkatyyppinen. Jos eläinlääkärin oma tehtäväkohtainen palkka olisi suurempi kuin kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka (liite 5 1 § 1 kohta) vähennettynä 15 %:lla, lasketaan työkokemuslisä eläinlääkärin omasta tehtäväkohtaisesta palkasta. Ks. 8 §:n soveltamisohje.

Esimerkki praktikkoeläinlääkärin työkokemuslisän laskemisesta

Kokopäivätoimisen hygieenikon peruspalkka on 4 378,25 €, josta vähennetään 15 %. Laskennassa käytettävä alennettu peruspalkka on 3 721,75 €. Siitä laskettu työkokemuslisä 3 % on 111,65 € ja 8 % on 297,74 €.

Eläinlääkäri A:n tehtäväkohtainen palkka on 3 700 €, joka on pienempi kuin 4 §:n 1 mom. mukaan laskettu takuupalkka, joten hänen työkokemuslisänsä lasketaan 15 %:lla vähennetystä kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkasta (liite 5 1 § 1 kohta).

Eläinlääkäri B:n tehtäväkohtainen palkka on 3 800 €, joka on suurempi kuin 4 §:n 1 mom. mukaan laskettu takuupalkka. Hänen työkokemuslisänsä lasketaan hänen omasta tehtäväkohtaisesta palkastaan eli 3 800 €:sta.

Vastaus on julkaistu 20.3.2017 ja sitä on päivitetty 9.8.2020.

Lääkärisopimuksen (LS) III luvun 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeessa on määräys päivystyskertojen ja tuntien enimmäismäärästä työpaikkapäivystyksessä sekä vapaamuotoisten päivystysten enimmäiskertamäärästä, jos kyse on ainoastaan vapaamuotoisista päivystyksistä.

Lääkäriä ei saa ilman suostumustaan velvoittaa päivystämään yli tämän määrän. Työnantaja ja viranhaltija voivat sopia asiasta toisin.

Lääkärisopimuksen (LS) III luvun 15 §:n 1 momentin soveltamisohjeessa todetaan, mitä työvuoroluettelosta tulee käydä ilmi. Sen mukaan työvuoroluetteloon on merkittävä päivittäiset työajan alkamis- ja päättymisajat sekä riittävän yksilöidysti viranhaltijalle määrättyihin tehtäviin käytettävä työaika. Säännöllisen työajan lisäksi työvuoroluetteloon merkitään myös viranhaltijalle määrätyt päivystykset (päivystyksen alkamis- ja päättymisajankohdat ja muoto) ja kliininen lisätyö, jotta voidaan seurata muun muassa enimmäistyöajan täyttymistä ja työhönsidonnaisuutta.

Soveltamisohjeessa mainitut asiat on merkittävä yhteen ja samaan asiakirjaan, jotta viranhaltijan työaika, ja välillisesti myös lepoaika, on kokonaisuudessaan hahmotettavissa.

Työnantajan on syytä kiinnittää huomiota siihen, että työkuorma jakautuu tasaisesti seurantajakson aikana ja että työ- ja päivystysjärjestelyt eivät johda siihen, että työaika ”on käytetty loppuun” jo ennen seurantajakson päättymistä.

Työnantaja ja viranhaltija voivat sopia enimmäistyöajan ylittämisestä vain siltä osin, kun kysymys on työpaikkapäivystyksen ei-aktiivisista tunneista. Sairauslomajaksot eivät saa vaikuttaa enimmäistyöajan tarkasteluun siten, että työtunteja voitaisiin teettää enemmän sairausloman vuoksi.

Työnantaja ja viranhaltija voivat sopia vain siitä, että enimmäistyöaika ylittyy työpaikkapäivystyksen ei-aktiivisten tuntien osalta. Enimmäiskertymään, joka on 48 viikkoa x 48 tuntia, luetaan kaikki työhön käytetyt tunnit ja työpaikalla työnantajan käytettävissä ollut aika.

Enimmäistyöajan yläraja voidaan ylittää vain työpaikkapäivystyksen ei-aktiivisten tuntien osalta, jos siitä on erikseen sovittu kirjallisesti työnantajan ja viranhaltijan kesken enintään vuodeksi. Sopimukseen voidaan ottaa ehto esimerkiksi tuntien ylittämisen ylärajasta.

Lääkärisopimus (LS) 2018–2019 sisälsi määräyksen, jonka mukaan viranhaltijalla ei ole oikeutta vapaan menettämiskorvaukseen, mikäli työnantaja pystyisi järjestämään viikoittaisen vapaan, mutta viranhaltijan omasta pyynnöstä työjärjestelyt toteutetaan kuitenkin siten, että vapaa ei toteudu.

Tätä määräystä ei ole enää LS 2020–2021 -sopimuksessa. Viikkolevon menettäminen on siis korvattava myös näissä tilanteissa, jos se jää saamatta. Sama koske tilanteita, joissa työnantaja sallii lääkärien keskenään tehdä muutoksia työvuoroihin ja/tai päivystysvuoroihin ja näistä muutoksista seuraa viikkolevon menettäminen. Työnantajan ei tulisi tästä syystä sallia tällaisia järjestelyjä.

Vuorokausilepoa ei voida lyhentää viranhaltijan suostumuksella.

LS:n III luvun 5 §:n 2 momentissa määrätään niistä edellytyksistä, joilla 11 tunnin vuorokausilepoa voidaan lyhentää.