På svenska

KVTES

UKK
KVTES

Voivatko työnantaja ja viranhaltija tai työntekijä sopia, että lomavuoden lomakaudella (2.5.–30.9.) ei pidetä lainkaan lomaa?

Näin voidaan sopia. Työnantaja ja viranhaltija tai työntekijä voivat esimerkiksi sopia, että lomanmääräytymisvuoden 1.4.2016–31.3.2017 vuosiloma pidetään 1.1.2017–30.4.2018.
Osapuolet voivat myös sopia, että vuosiloman kymmenen päivää ylittävä osa pidetään 30.9.2018 mennessä. Kun loman ajankohdasta sovitaan, ei lomakaudella 2.5.–30.9.2017 ole pakko pitää lainkaan lomaa.

Sopimus on tehtävä jokaisen loman osalta erikseen. Työnantaja on velvollinen tarvittaessa osoittamaan, että lomista on sovittu.

KVTES IV 7 ja 8 §

UKK
KVTES

Onko vuosilomasta pidettävä aina vähintään kymmenen vuosipäivää yhdenjaksoisena? Työntekijä haluaisi pitää vuosilomansa useissa viikon jaksoissa. Tämä sopii työnantajalle.

Vuosilomasta on aina pidettävä vähintään kymmenen vuosilomapäivää yhdenjaksoisena riippumatta siitä, määrääkö työnantaja vuosiloman ajankohdan (7 §) vai sopivatko työnantaja ja viranhaltija tai työntekijä vuosiloman ajankohdasta (8 §).

Ainoa poikkeus tästä on tilanne, jossa henkilö on lomanmääräytymisvuoden aikana ansainnut lomaa yhteensä alle kymmenen päivää. Tällöin koko loma myönnetään yhdenjaksoisena.

KVTES IV luku 7 §, 8 §

UKK
KVTES

Voidaanko viranhaltijan tai työntekijän ansaitsemat vuosilomapäivät siirtää pidettäväksi seuraavan palvelussuhteen aikana?

Työnantaja ja viranhaltija tai työntekijä voivat ennen palvelussuhteen päättymistä sopia ansaittujen vuosilomapäivien siirtämisestä annettavaksi seuraavan palvelussuhteen aikana. Sopimus voidaan tehdä, jos ennen palvelussuhteen päättymistä päätetään uudesta viranhoitomääräyksestä tai sovitaan uudesta työsuhteesta. Sopimus tehdään kirjallisesti ja se liitetään vuosilomakirjanpitoon.

Jokaisen palvelussuhteen loma määritellään erikseen. Loma siirtyy sen pituisena kuin se olisi palvelussuhteen päättymishetkellä, jos se tällöin annettaisiin lomana. Sopimuskohdan soveltaminen edellyttää, että palvelussuhteiden väliin jää vähintään päivän katko.

Jos uusi palvelussuhde alkaa välittömästi edellisen päätyttyä ilman päivänkään katkoa, vuosiloman ansainta ei keskeydy, vaan jatkuu katkeamattomana.

Vuosiloman siirrosta kannattaa sopia vain, kun tiedetään varmasti, että sekä siirretyt että toisen palvelussuhteen aikana ansaitut lomat voidaan pitää seuraavan palvelussuhteen aikana.
Jos palvelussuhteiden väliin jäävä aika on pitkä, ei vuosilomaetuuksien siirrosta sopiminen yleensä ole tarkoituksenmukaista.

Lomarahaa ei voi siirtää. Se on maksettava jokaisen palvelussuhteen päättyessä.

KVTES IV luku 1 § 5 ja 6 mom., 7 § ja 8 §

 

UKK
KVTES

Miten lomakorvaus maksetaan, jos täyttä työaikaa tekevän viranhaltijan tai työntekijän palvelussuhde kestää 25.5.–3.7.2017? Työtunteja kertyy touko- ja heinäkuussa yhteensä 45,9 tuntia. Palvelussuhde on jatkunut touko- ja heinäkuussa yhteensä 10 kalenteripäivää.

Lomakorvausta määrättäessä henkilöllä on vain yksi täysi lomanmääräytymiskuukausi (kesäkuu). Jos palvelussuhde olisi alkamis- ja päättymiskuukausina (touko- ja heinäkuussa) jatkunut yhteensä 16 kalenteripäivää, näistä muodostuisi yhdessä yksi täysi lomanmääräytymiskuukausi. Tällöin täyttyisivät molemmat vaadittavat edellytykset eli palvelussuhde olisi kestänyt 16 kalenteripäivää ja ”yhdistelmäkuukauteen” sisältyisi yhteensä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää.

Alkamis- ja päättymiskuukautta ei yhdistetä, jos henkilö on kyseisen palvelussuhteen aikana pitänyt yhdenkin päivän vuosilomaa.

KVTES IV luku 16 § 2 mom.

UKK
KVTES

Voiko työntekijän henkilökohtaista lisää alentaa tai voiko sen poistaa kokonaan?

Yleensä henkilökohtainen lisä pienenee tai suurenee samassa suhteessa kuin työaika muuttuu. Työajan muuttuessa kokoaikaisesta osa-aikaiseksi myös euroissa myönnettyä henkilökohtaista lisää alennetaan. Muutos tapahtuu samassa suhteessa kuin työajan lyhentyminen, jollei lisää myönnettäessä ole päätetty toisin.

Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa, jos viranhaltijan tai työntekijän työsuoritus tämän omasta syystä huonontuu huomattavasti. Viranhaltijalle/työntekijälle tulee antaa tilaisuus parantaa työsuoritustaan ennen lisän alentamista. Mahdollisista tukitoimenpiteistä keskustellaan esimerkiksi kehityskeskustelussa.
Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa myös silloin, kun tehtävät muuttuvat olennaisesti ja siitä johtuvat palkkausperusteet arvioidaan uudelleen.

Henkilökohtainen lisä myönnetään yleensä toistaiseksi, mutta myös määräaikainen lisä on mahdollinen. Sellainen poistuu määräajan päättyessä.

KVTES II luku 11 § 1 mom, 5 mom.

UKK
KVTES

Työntekijä menee aamulla omalla autolla kotoaan suoraan työpisteelle, joka ei ole hänen pääasiallinen toimipaikkansa. Tuleeko hänelle maksaa matkasta kilometrikorvaukset?

Työmatka eli matka asunnolta toimi-, työ- tai kokoontumispaikkaan ja takaisin ei yleensä oikeuta korvauksiin. Jos matkasta ensimmäiseen työpisteeseen tai vastaavasti viimeisestä työpisteestä takaisin asunnolle aiheutuu ensisijaiselle työpisteelle matkustamista suurempia kustannuksia, erotus korvataan matkustamiskustannusten määräysten mukaisesti.

Tässä tapauksessa tulee siis tarkastella, aiheutuuko työntekijälle työmatkasta suurempia kustannuksia kuin hänelle olisi aiheutunut matkasta asunnosta ensisijaiseen työpisteeseen. Jos kustannuksia aiheutuu enemmän, erotus korvataan.

KVTES Liite 16, 2 § 1-2 mom.

UKK
KVTES

Työntekijä sairastuu vuosiloman aikana. Onko vuosiloman siirtämisessä omavastuuaikaa?

Vuosiloman siirtämiseen palautettiin omavastuuaika vuosilomalain 25 §:n muutoksella (1.4.2016). Muutos koskee tilanteita, joissa työntekijä sairastuu vuosiloman aikana.

Lainmuutos ei kuitenkaan vaikuta kuntasektorilla, koska vuosilomalla sairastumisesta johtuvasta loman siirrosta on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksissa toisin.

Jos viranhaltija tai työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaansa alkaessa tai sen aikana sairauden (synnytyksen tai tapaturman) johdosta työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat loma- tai vapaapäivät sairastumispäivästä lukien myöhäisempään ajankohtaan. Siirtoa tulee pyytää ilman aiheetonta viivytystä tai ennen loman alkua, jos se on mahdollista.

KVTES IV luku 11 §; VLL 25 §

UKK
KVTES

Pääluottamusmies on estynyt hoitamaan luottamusmiestehtäviään ja hänen varamiehensä hoitaa niitä. Kenelle luottamusmieskorvaus tällöin maksetaan?

Luottamusmieskorvaus maksetaan myös pääluottamusmiehen varamiehelle, jos varamies hoitaa tehtävää vähintään kahden viikon ajan yhtäjaksoisesti. Korvaus maksetaan sijaisuuden alusta lähtien. Sijaisuudesta tulee tehdä ilmoitus esimiehelle. Luottamusmieskorvaus maksetaan sekä varsinaiselle pääluottamusmiehelle että tehtäviä hoitavalle varamiehelle.

Korvausta ei kuitenkaan makseta pääluottamusmiehelle, mikäli hän on palkattomalla virka- tai työvapaalla.

KVTES VII luku 10 § 2 mom.