Yhteistoiminta sote- ja maakuntauudistuksessa

Kunnissa ja kuntayhtymissä noudatetaan lakia työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa eli yt-lakia. Sote -ja maakuntauudistuksessa on kyse sekä henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavasta palvelutuotannon muutoksesta (4 §) että liikkeen luovutuksesta (11 §).

Sote- ja maakuntauudistuksessa kuntien ja kuntayhtymien on huolehdittava esivalmisteluvaiheesta lähtien jatkuvasta viestinnästä henkilöstölle ja aloitettava yt-lain mukainen yhteistoimintamenettely.

Yhteistoiminta kunnissa ja maakunnissa

Yhteistoimintamenettelyt on käytävä ennen henkilöstön siirtoja kunnasta tai kuntayhtymästä maakuntaan niin, että ne on saatu päätökseen hyvissä ajoin syksyllä 2018. Virallisen yhteistoiminnan lisäksi KT suosittelee, että henkilöstöä informoidaan muutoksista pitkin matkaa.

Sote- ja maakuntauudistuksessa tarvitaan kolmenlaisia yhteistoimintamenettelyjä. Henkilöstön siirto kunnalta maakunnalle edellyttää, että sekä luovuttaja, väliaikaishallinto ja luovutuksensaaja käyvät yt-lain 4 ja 11 §:ien mukaiset yhteistoimintamenettelyt. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen luovuttaja eli kuntatyönantaja käy itsenäisesti yhteistoimintamenettelyt.

Väliaikaishallinnossa tullaan tekemään maakuntia sitovia päätöksiä, joten tarvittaessa myös väliaikaishallinnossa on käytävä yhteistoimintamenettelyt. Lisäksi luovutuksensaaja eli maakunta (liikelaitos), maakuntakonsernin osakeyhtiö ja valtakunnallisen palvelukeskuksen osakeyhtiö käyvät omat yhteistoimintamenettelyt.

On myös mahdollista, että yhteistoimintamenettelyjä on käytävä useassa eri vaiheessa, jos henkilöstö siirtyy ensin maakuntaan ja myöhemmin maakuntakonsernin osakeyhtiöön.

1.1.2019 sekä maakunnassa että jokaisessa yhtiössä on oltava oma yhteistoimintaelin. Tässä vaiheessa ei ole vielä selvää, miten henkilöstön edustajat nimetään elimiin.

Osakeyhtiöt noudattavat lakia yhteistoiminnasta yrityksissä ja maakunta lakia työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja maakunnassa.

Yhteistoiminta maakuntien väliaikaishallinnossa

Maakuntien väliaikaishallinto tulee tekemään maakuntia sitovia henkilöstöä koskevia päätöksiä ja sopimuksia. Tämän vuoksi myös väliaikaishallinnolla on velvollisuus noudattaa yhteistoimintalain periaatteita.

Väliaikaishallinto perustaa väliaikaisen yhteistoimintaelimen toimikaudeksi 1.7.2017–31.12.2018.

Väliaikaishallinnossa henkilöstön edustajat valitaan maakunnan yhteistoimintaelimeen niin, että elin kootaan yhteistoimintalain 14 §:n mukaisesti tarkoituksenmukaisessa laajuudessa noudattaen samoja periaatteita kuin kunnan yhteistoimintaelimessä.

Yt-lain 19 §:ssä tarkoitetut yhdistykset tai niiden rekisteröidyt paikalliset alayhdistykset nimeävät maakuntaedustajat, jotka edustavat henkilöstöä yhteistoiminnassa. Kunnalliset pääsopijajärjestöt ohjeistavat asiasta tarkemmin.

Miten yhteistoimintamenettely etenee?

Yhteistoimintalain 5 §:n mukaan yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluva asia on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä, ennen kuin työnantaja tekee ratkaisunsa. Laajakantoiset tai henkilöstöä yleisesti koskevat asiat käsitellään yhteistoimintaelimessä. Muun muassa henkilöstön siirtyminen kunnilta tai kuntayhtymiltä maakunnille kuuluu yhteistoimintaelimessä käsiteltäviin asioihin.

Työnantajan on annettava ennen yhteistoimintamenettelyn aloittamista asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot henkilöstölle. Tiedot tulee antaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen neuvottelujen alkamista, jotta niihin on mahdollista perehtyä riittävästi.

Liikkeen luovutuksessa liikkeen luovuttajan ja luovutuksensaajan on selvitettävä niille henkilöstön edustajille, joiden edustamia työntekijöitä luovutus koskee,

  • luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta
  • luovutuksen syyt
  • luovutuksesta työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset sekä suunnitellut työntekijöitä koskevat toimenpiteet.

Luovuttajan on annettava edellä mainitut tiedot henkilöstön edustajille hyvissä ajoin ennen luovutuksen toteutumista. Luovutuksensaajan on puolestaan annettava kyseiset tiedot henkilöstön edustajille viimeistään viikon kuluttua luovutuksen toteutumisesta.

Yhteistoimintavelvoite on täytetty, kun asiasta on neuvoteltu ja tiedot annettu edellä mainituin tavoin.

Luottamusmiesten ajankäyttö

Yksiköissä ja alueilla ylikunnallisesti tapahtuvan valmistelutyön ns. virallisissa valmisteluryhmissä on otettava pääsopijajärjestöjen (2+2+2) henkilöstön edustus huomioon.

Luottamusmies edustaa henkilöstöä alueellisesti niin, että alueen työntekijäyhdistykset valitsevat henkilön edustamaan pääsopijajärjestöä tai sen alayhdistystä sote-valmistelua koskevassa asiassa.

Kunta-alan pääsopijajärjestöt suosittavat, että henkilöstöjärjestöjen alueellisesta edustuksesta päätettäessä noudatetaan, mitä kuntasektorilla on pääluottamusmiesten lukumäärästä sovittu.

Ajankäytön myöntää se työnantaja, jonka palveluksessa luottamusmies on. Ajankäytöstä on annettu suositus (KVTES VII luku 8 § 6 mom.). Kyse on suosituksen määrittelemästä tilapäisestä vapautuksesta.

Alueen kuntatyönantajien kesken voi olla tarpeen sopia siitä, miten luottamusmiesten kulut katetaan siten, etteivät ne jää ainoastaan sen työnantajan maksettavaksi, jonka palveluksessa kyseinen aluetta edustava luottamusmies on.

Yhteystiedot

Muutostuki palvelusp

KT:n muutostuki sote- ja maakuntauudistuksessa

Sähköposti:
muutostuki@kt.fi