På svenska

Vastauksia sote-uudistusta koskeviin kysymyksiin

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT antaa tällä sivulla vastauksia yleisimpiin sote-uudistusta koskeviin kysymyksiin. Kysymyksiin vastataan pelkistetysti ja sivua päivitetään tilanteen kehittyessä.

KT tukee sote-uudistuksessa. Vektorikuva: pch.vector / Freepik.

Voiko VATE tai hyvinvointialue antaa suosituksia hyvinvointialueelle siirtyvän henkilöstön nykyisten työnantajien työaikapankkijärjestelyihin liittyen?

Hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin eli VATE tai hyvinvointialue voi esittää suosituksen koskien työaikapankkiin kertyneiden työaikapankkivapaiden sekä liukuvan työajan saldovapaiden pitämisestä ennen henkilöstön siirtymistä liikkeen luovutuksella hyvinvointialueelle. Nykyisten työnantajien on toimittava voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten sekä paikallisten sopimusten mukaisesti. Työaikapankista on määräykset KVTES:n ja SOTE-sopimuksen III luvun 30 §:ssä. Paikallisissa sopimuksissa on määritelty tarkemmin työaikapankkijärjestelyn ehdot, joita työnantajan täytyy noudattaa.

Lisätietoa työaikapankista löytyy KT:n yleiskirjeestä 6/2016 ja yleiskirjeestä 11/2019

Työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa järjestelmää, joilla vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää pidettäväksi vapaana pidemmällä aikavälillä.

Voiko VATE tai hyvinvointialue antaa suosituksia hyvinvointialueelle siirtyvän henkilöstön nykyisten työnantajien liukuvan työajan saldon käyttöön liittyen?

VATE tai hyvinvointialue voi esittää suosituksen koskien liukuvan työajan saldovapaiden pitämisestä ennen henkilöstön siirtymistä liikkeen luovutuksella hyvinvointialueelle. Nykyisten työnantajien on toimittava kuitenkin voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten sekä paikallisen liukuvan työajan järjestelmän mukaisesti.

Liukuvalla työajalla tarkoitetaan säännöllisen työajan järjestämistä siten, että työntekijä voi kiinteän työajan ulkopuolella annetuissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan.

Työnantaja voi ja on voinut ottaa käyttöön toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisen liukuvan työajan järjestelmän KVTES:n III luvun 31 §:ssä ja SOTE-sopimuksen III luvun 31 §:ssä määrätyin ehdoin ja rajoituksin KVTES:n ja SOTE-sopimuksen työaikaluvun 7 §:n mukaisessa yleistyöajassa ja 8 §:n mukaisessa toimistotyöajassa sekä SOTE-sopimuksen liitteen 4 ja KVTES:n liitteen 18 mukaisissa työajoissa.

Liukuvan työajan järjestelmän ehtoja ei voi muuttaa ehtojen voimassa ollessa muuten kuin irtisanomalla liukuvan työajan järjestelmän KVTES:n ja SOTE-sopimuksen 31 §:n 2 momentin soveltamisohjeen mukaisesti.

Voiko VATE tai hyvinvointialue suositella, että hyvinvointialueelle siirtyvän henkilöstön lomarahavapaat pidetään 31.12.2022 mennessä?

VATE tai hyvinvointialue voi esittää suosituksen, mutta nykyisen työnantajan on toimittava voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten ja mahdollisten paikallisten sopimusten mukaisesti.

KVTES:n IV luvun 19 §:n 2 momentin mukaan työnantaja ja työntekijä tai viranhaltija voivat sopia, että lomanmääräytymisvuodelta maksettava lomaraha tai osa siitä annetaan vastaavana vapaana.

KVTES:n IV luvun 19 § 5 momentin mukaan lomarahavapaa annetaan työnantajan ja työntekijän tai viranhaltijan sopimana ajankohtana. Lomarahavapaa annetaan viimeistään lomavuotta seuraavan lomakauden alkuun mennessä.

KVTES:n IV luvun 19 §:n 7 momentin mukaan korvaus pitämättömiltä lomarahavapaapäiviltä maksetaan, mikäli lomarahavapaata ei ole annettu 5 momentissa määrätyssä ajassa. Korvaus lasketaan 3 momentissa sanotulla tavalla.

Voiko VATE tai hyvinvointialue suositella, että hyvinvointialueelle siirtyvän henkilöstön säästövapaat pidetään 31.12.2022 mennessä?

VATE tai hyvinvointialue voi esittää suosituksen, mutta nykyisen työnantajan on toimittava voimassa olevien virkaehtosopimusten mukaisesti.

KVTES:n IV luvun 12 §:n mukaan viranhaltija ja työntekijä voivat säästää 15 vuosilomapäivää ylittävän osan kultakin lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemistaan vuosilomapäivistä pidettäväksi ko. vuosiloman lomakautta seuraavan lomakauden jälkeen säästövapaana, mikäli asiasta sovitaan viranhaltijan tai työntekijän ja työnantajan edustajan kesken. Säästövapaa annetaan viranhaltijan tai työntekijän ja työnantajan edustajan sopimana aikana.

On hyvä kiinnittää huomiota myös KVTES:n IV luvun 12 §:n soveltamisohjeeseen, jonka mukaan ”yleensä on tarkoituksenmukaista, että säästövapaasta ja mikäli mahdollista sen antamisen ajankohdasta, sovitaan samalla, kun työnantaja vahvistaa kesäloman 7 §:n 1 ja 2 momentin määräysten mukaisesti. Ks. myös 8 §:n 2 momentti.”

Esimerkki säästövapaiden pitämisestä

Jos lomanmääräytymisvuodelta 2021–2022 kertynyttä vuosilomaa sovitaan siirrettäväksi säästövapaaksi, työnantajan ja työntekijä tai viranhaltija voivat sopia säästövapaan pitämisestä aikaisintaan 1.10.2023. Näin ollen säästövapaata voidaan pitää 1.10.2023 alkaen viranhaltijan/työntekijän ja työnantajan edustajan sopimana aikana.

Voiko hyvinvointialueuudistus olla määräaikaisuuden peruste, kun palkataan henkilöitä kuntiin tai kuntayhtymiin?

Määräaikaisuuden peruste pitää olla työsopimuslain tai kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijalain mukainen. Hyvinvointialueuudistus ei sellaisenaan voi olla määräaikaisuuden peruste.

Hyvinvointialueille siirtyvien palveluiden tukipalvelutehtäviä on organisoitu useammalla tavalla. Siirtyykö tukipalveluhenkilöstö voimaanpanolain nojalla hyvinvointialueelle, jos:

Sote-kuntayhtymä ostaa ruokapalvelut kaupungilta. Siirtyykö kaupungin palveluksessa oleva ruokapalveluhenkilöstö hyvinvointialueelle siltä osun, kun henkilön työpanoksesta yli 50 prosenttia kohdistuu sote-sektorille tuotettaviin palveluihin?

Jos kaupunki tuottaa suoraan tukipalveluja sote-kuntayhtymälle, yli 50 prosentin osuudella tällaisia tehtäviä tekevät henkilöt siirtyvät hyvinvointialueelle.

Jos kaupunki järjestää ruokapalvelut omistamansa tukipalveluita tuottavan yhtiön kautta, niiden henkilöstö ei siirry hyvinvointialueelle. Tukipalveluiden rakenteita on tarkasteltava niin kuntien että hyvinvointialueiden näkökulmasta.

Kunta omistaa kiinteistön, jota hyvinvointialueen palvelu tulee vuokraamaan. Kiinteistötoimen henkilöstö on tällä hetkellä kunnan palveluksessa, siirtyvätkö he hyvinvointialueelle?

Kuntien palveluksessa oleva kiinteistötoimen henkilöstö ei siirry hyvinvointialueille, jos henkilöiden tehtävät liittyvät kunnan omistukseen jäävin sote- tai pelastustoimen kiinteistöihin.

Miten tukipalveluhenkilöstö siirtyy hyvinvointialueelle henkilöiden työtehtävien perusteella? Kunnan kaikkien neljän palkkasihteerin tehtäviin kuuluu tukipalveluiden tuottaminen myös sote-kuntayhtymälle, mutta kukaan heistä ei tee yli 50 prosentin osuudella. Kuka tai ketkä siirtyvät hyvinvointialueelle?

Palveluresursseja on tarkasteltava kokonaisuutena, jotta tukipalveluja voidaan jakaa henkilöiden työmäärien perusteella. Sekä henkilöstöään luovuttavan että luovutuksen saajan kannalta on olennaisen tärkeää, että välttämätön palvelutuotanto turvataan siirtymätilanteessa ja että henkilöstöresurssit muutoinkin sovitetaan yhteen siten, että sekä hyvinvointialueella että kunnissa on toimivat tukipalvelut myös jatkossa.

Kyseisten palkkasihteerien tehtäväsisältöjä ja toimenkuvia on järjeteltävä virka- ja työehtosopimusten, työlakien ja työnantajan työnjohto-oikeuden puitteissa siten, että hyvinvointialueelle siirtyy oikea määrä työpanosta.

KT:n muutostuki sote-uudistuksessa

Sähköposti:
muutostuki@kt.fi