Miten perustettavat maakuntaorganisaatiot voivat rekrytoida henkilöstöä?

Maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä toteutetaan Suomen suurin liikkeen luovutus, kun arviolta 214 000 henkilöä siirtyy maakuntien palvelukseen. Maakuntavalmisteluun sisältyy kuitenkin eri vaiheita esivalmistelusta varsinaiseen liikkeen luovutukseen. Näissä vaiheissa sovelletaan erilaisia rekrytoinnin periaatteita.

KT tukee maakunta- ja sote-uudistuksessa

1) Rekrytoinnit esivalmistelusta väliaikaishallintoon

Maakuntien esivalmistelutöitä hoitava projektihenkilöstö on palkattu maakuntaliittoon esivalmistelurahoituksella määräaikaisten työsopimustensa loppuun asti.

Jos työntekijän työsopimus maakuntaliittoon jatkuu yli Väliaikaisen valmistelutoimielimen (Vate) toimikauden alkamisen, voi työnantaja sopia työntekijän kanssa, että maakuntaliittoon tehdyn määräaikaisen työsopimuksen määräaikaa lyhennetään siten, että se päättyy Vaten toimikauden alkamiseen. Tällöin Vate voi tehdä uuden määräaikainen työsopimuksen kyseisen työntekijän kanssa. Mikäli työntekijä ei suostu sopimaan asiasta, jää hän maakuntaliiton palvelukseen määräaikansa loppuun saakka.

Kun Vaten toimikausi on alkanut, voi se tehdä uuden määräaikaisen työsopimuksen henkilön kanssa. Tässä ei ole kyse liikkeen luovutuksesta. Määräaikaisen henkilöstön palkkaamisen sijaan Vate voi myös käyttää yhteistyösopimuksia tai muita vastaavia järjestelyjä.

2) Väliaikainen valmistelutoimielin ja sen henkilöstö

Valtionvarainministeriö on antanut 2.5.2017 muistion, jossa se linjaa maakuntien rekrytointipolitikkaa väliaikaishallinnon aikana sekä rekrytointeja maakuntien valtakunnallisiin palvelukeskuksiin.

Valtionvarainministeriön muistio on luettavissa Alueuudistus.fi-palvelussa (pdf) >

Muistion mukaan

"voimaanpanolain 7 §:n mukaan väliaikainen valmistelutoimielin voi palkata palvelukseensa henkilöstöä työsopimus- tai virkasuhteeseen määräajaksi siten, että palvelusuhde päättyy viimeistään 31.12.2020. Palvelusuhteena on tarkoituksenmukaista käyttää työsopimussuhdetta, jollei tehtävään liity julkisen vallan käyttöä."

Maakunnasta tulee oikeushenkilö, kun maakuntalaki tulee voimaan. Tämän jälkeen palkattava henkilöstö on maakunnan palveluksessa, ja Vate tekee valintapäätökset voimaanpanolain 7 §:n perusteella. Maakuntaan ei tässä vaiheessa perusteta virkoja, vaan henkilöstö palkataan maakunnan palvelukseen joko määräaikaiseen virkasuhteeseen tai määräaikaiseen työsopimussuhteeseen (voimaanpanolain 7 §).

Määräaikaisuuden peruste voidaan muotoilla esimerkiksi seuraavasti:

Projektityö; maakunta- ja sote- uudistus
(laki maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta 7 §: väliaikainen valmistelutoimielin voi palkata palvelukseensa henkilöstöä työsopimus- tai virkasuhteeseen määräajaksi siten, että palvelusuhde päättyy viimeistään 31.12.2020.)

Jos palkattava henkilö kuuluu todennäköisesti liikkeen luovutuksen piiriin, hänellä täytyy olla voimassa oleva palvelussuhde luovuttavaan työnantajaan 31.12.2020, jotta liikkeen luovutus koskisi häntä.

Organisaatio, josta henkilö siirtyy Vateen, myöntänee näin ollen hänelle työ- tai virkavapaata Vatessa toimimisen ajaksi. Tässäkään vaiheessa kyse ei siis vielä ole liikkeen luovutuksesta.

3) Rekrytointi maakuntavaltuuston aloittamisen jälkeen ennen maakuntien toiminnan käynnistymistä

Koska kuntien, kuntayhtymien ja valtion nykyiset virat eivät siirry maakuntaan, on maakuntavaltuuston perustettava maakuntaan tarvittavat virat. Virat tai työsuhteiset tehtävät täytetään ensisijaisesti liikkeen luovutuksen piiriin kuuluvilla henkilöillä.

Työnantaja selvittää tehtävään soveltuvat henkilöt esimerkiksi sisäisen ilmoittautumismenettelyn avulla. Liikkeen luovutuksen piiriin kuuluvat selviävät siirtyvästä henkilöstöstä tehdystä. esiselvityksestä.

Poikkeustapauksissa yksittäinen tehtävä voidaan täyttää avoimella haulla, esimerkiksi silloin, jos tarvitaan sellaista uutta osaamista, jota ei ole siirtyvällä henkilöstöllä.

Jos liikkeen luovutuksen piiriin kuuluva henkilö valitaan avoimen haun kautta maakunnan perustamaan uuteen tehtävään, hänen palvelussuhteensa jatkuu katkeamatta kuten liikkeen luovutuksessa.

Maakuntalain 39 §:ssä ja 56 §:ssä on säädetty erikseen maakuntajohtajan ja liikelaitoksen johtajan rekrytoinneista. Hallituksen esitys laista on luettavissa Alueuudistus.fi-sivustolla (pdf, alkaen s. 134) >

Lakiin perustuva liikkeen luovutus alkaa voimaanpanolain voimaantulosta ja kestää 31.12.2022 saakka (voimaanpanolaki 14 §, yksityiskohtaiset perustelut). Tämä tarkoittaa sitä, että jos luovuttaja ja luovutuksensaaja sopivat esimerkiksi organisaatiota rakentamaan tulevien yksittäisten henkilöiden siirtämisestä voimaanpanolain voimaantulon jälkeen, esimerkiksi jo 1.1.2020 alkaen (ennakolta siirtyminen), kyseessä on liikkeen luovutus. Tällöin luovuttajan eli kunnan tai kuntayhtymän on käytävä yhteistoimintalain 11 §:n mukainen menettely. Luovuttajaorganisaatio toteaa ao. henkilöiden siirtymisen päätöksellä.

Valtion viranomaiset soveltavat yhteistoiminnassa ja päätöksenteossa valtiolta siirtyvään henkilöstöön valtion omia käytäntöjä.

Edellä mainitut periaatteet koskevat myös valtakunnallisiin palvelukeskuksiin, esimerkiksi Maakunnan tilakeskukseen ja maakuntien ICT-palvelukeskus Vimanaan, siirtyvää henkilökuntaa.

4) Liikkeen luovutus maakunnan toiminnan käynnistyessä 1.1.2021

Hallituksen esityksessä voimaanpanolaiksi todetaan, että

"liikkeenluovutusperiaatetta sovelletaan riippumatta siitä, missä järjestyksessä maakuntien organisaatioita perustetaan. Näin ollen henkilö voi siirtyä liikkeenluovutusperiaatteella kunnasta suoraan maakuntaan tai yhtiöön. Mikäli yhtiöt perustetaan vasta maakuntien toiminnan jo alettua, siirtyy henkilö ensin maakuntaan ja sieltä yhtiön palvelukseen.

Edellä mainittu tarkoittaa, että maakuntien väliaikaishallinnon ja kuntien välillä on selvitettävä kyseisten tehtävien tarkat henkilötyövuodet hyvissä ajoin ennen 31.12.2020. Tämän perusteella asianomaisten maakunnan ja kuntien välillä selvitetään, keiden henkilöiden osalta ehdotettu 3 momentin sääntö täyttyy siirtymisen edellytyksenä. Periaate tarkoittaa sitä, että henkilö siirtyy maakunnan palvelukseen, mikäli hänen tehtävistään vähintään puolet on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen palvelujen tukitehtäviä."

Hallituksen esitys laista on luettavissa Alueuudistus.fi-sivustolla (pdf, alkaen s. 68) >

Lakiluonnoksessa mainittu 3 momentin tukitehtäviin liittyvä periaate koskee myös muuta kunnista ja kuntayhtymistä sekä valtiolta siirtyvää henkilöstöä. Sen mukaan henkilö siirtyy maakunnan palvelukseen, mikäli hänen tehtävistään vähintään puolet on liittynyt sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen palvelujen tukitehtäviin.

Kunnissa ja kuntayhtymissä luovuttava työnantaja eli (toimivaltainen viranomainen) käy yhteistoimintalain 11 §:n mukaisen menettelyn ja tekee päätöksen liikkeen luovutuksella siirtyvästä henkilöstöstä yksilöidysti vuoden 2020 loppupuolella.

Valtion viranomaiset soveltavat yhteistoiminnassa ja päätöksenteossa valtiolta siirtyvään henkilöstöön valtion omia käytäntöjä.

5) Nykyisten yhtiöiden henkilöstö ja heidän siirtymisensä maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja tuottavaan palvelukeskusyhtiöön

Hallituksen esityksessä voimaanpanolaiksi säädetään maakuntiin koko palvelutuotantonsa siirtävien kuntien ja kuntayhtymien omistamien yksityisoikeudellisten sosiaali- tai terveydenhuollon organisaatioiden henkilöstöstä seuraavasti:

"Ne kuntien ja kuntayhtymien omistamat yksityisoikeudelliset sosiaali- tai terveydenhuollon organisaatiot (yhtiöt, säätiöt ja yhdistykset), joiden palvelutuotanto siirtyy kokonaisuudessaan maakuntiin osakekannan siirron tai vastaavan järjestelyn myötä, eivät kuulu liikkeen luovutuksen piiriin, koska omistuksen siirron tapauksessa työnantajaorganisaatio ei muutu. Mikäli siis sosiaali- tai terveydenhuollon palveluja tuottavan yhtiön osakkeiden omistus siirtyy maakuntien perustamisen yhteydessä kunnalta tai kuntayhtymältä maakunnalle, yhtiön toiminta jatkuu omistajavaihdoksesta huolimatta eikä henkilöstön työnantaja vaihdu."

Lisäksi hallituksen esityksessä eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi (Maku II) arvioidaan uudistuksen henkilöstövaikutuksia seuraavasti:

4.4 Henkilöstövaikutukset

Maakuntiin siirtyvä henkilöstö tulisi jakautumaan pääosin maakuntien sekä maakuntakonserniin kuuluvien tai maakuntien määräysvallassa olevien yhteisöjen palvelukseen. Maakuntakonserni määritellään ehdotetun maakuntalain 4 §:n 1 momentissa. Juridinen maakuntakonserni sisältää maakunnan oman organisaation, ml. maakunnan liikelaitokset, sekä ne yhteisöt, joissa maakunnalla on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta (maakunnan tytäryhteisö). Maakuntakonserniin kuuluvat lisäksi yhteisöt, joissa maakunnan tytäryhteisöt käyttävät määräysvaltaa.

4.4.2 Vaikutukset kunnista, kuntayhtymistä ja valtiolta maakuntiin siirtyvään henkilöstöön

Maakuntiin siirtyvän henkilöstön asema

"Jos henkilö siirtyisi sellaisen maakunnille talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja tuottavan palvelukeskusyhtiön palvelukseen, joka ei kuulu maakuntakonserniin tai ole maakuntien määräysvallassa, tilanteessa sovellettaisiin yleisiä liikkeenluovutusta koskevia säännöksiä.

Kunnista, kuntayhtymistä ja valtiolta maakuntaan sekä maakuntakonserniin kuuluvaan tai maakuntien määräysvallassa olevaan yhteisöön siirtyvän henkilöstön lisäeläkkeet turvattaisiin säätämällä asiasta erikseen. Jos henkilö siirtyisi sellaisen maakunnille talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja tuottavan palvelukeskusyhtiön palvelukseen, joka ei kuulu maakuntakonserniin tai ole maakuntien määräysvallassa, henkilön lisäeläkkeen säilyminen turvattaisiin sopimuksin.”

Mikäli henkilö siirtyy sellaisen maakunnille talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja tuottavan palvelukeskusyhtiön palvelukseen, joka ei kuulu maakuntakonserniin tai ole maakuntien määräysvallassa (esimerkiksi Kunnan Taitoa, Kunta Pro, ja Monetra), kyseessä on liikkeen luovutus, jos työsopimuslain tai viranhaltijalain liikkeenluovutusta koskevat edellytykset täyttyvät.

 

Yhteystiedot

Kirsi Korppi

työmarkkina-asiamies
Puhelin:
+358 9 771 2579
Matkapuhelin:
+358 50 577 9914
Sähköposti:
Kirsi.Korppi@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Yleiset palvelussuhdeasiat
Henrika Nybondas-Kangas

Henrika Nybondas-Kangas

neuvottelupäällikkö
Puhelin:
+358 9 771 2100
Matkapuhelin:
+358 50 357 4233
Sähköposti:
Henrika.Nybondas-Kangas@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen palvelussuhdeasiat