KT on työnantajien etujärjestö

KT neuvottelee ja tekee kunta-alan virka- ja työehtosopimukset henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen kanssa. Se tukee kuntien työnantajatoimintaa muun muassa antamalla suosituksia palvelussuhdetta, tuloksellisuutta ja työelämän laatua koskevissa asioissa. KT hoitaa myös kuntatyönantajien edunvalvonnan Euroopan unionissa.

Kunta-alan sopimusjärjestelmän piirissä ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät sekä kunnalliset liikelaitokset ja niiden palveluksessa olevat palkansaajat.

KT:n toimisto

KT:ssä työskentelee noin 50 toimihenkilöä. Toimistoa johtaa toimitusjohtaja Markku Jalonen.

KT:n henkilöstö työskentelee asiantuntijatehtävissä eri osaamisalueilla, joita ovat

• viestintä ja Kuntatyönantajan toimitus
• yleiset palvelussuhdeasiat
• sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen palvelussuhdeasiat
• opetus- ja sivistystoimen palvelussuhdeasiat
• työmarkkinatutkimus
• henkilöstövoimavarojen kehittäminen.

Valtuuskunta käyttää KT:n päätösvaltaa

Valtiovarainministeriö määrää KT:n valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet nelivuotiskaudeksi, joka alkaa kuntavaaleja seuraavan vuoden alusta.

Valtuuskunnan jäsenet edustavat kunnallista työnantajaa ja ovat keskeisessä luottamushenkilö- tai palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään tai kuntien keskusjärjestöön. Jäseniä määrättäessä otetaan huomioon kunnissa vallitsevat poliittiset voimasuhteet sekä tasapuolisuusnäkökohdat. 

Nykyisen valtuuskunnan toimikausi on 1.1.2018–31.12.2021. Valtuuskuntaan kuuluu 11 jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Valtiovarainministeriö on määrännyt heidät Suomen Kuntaliiton ehdotuksen mukaisesti.

Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen ja varapuheenjohtajina terveys- ja hyvinvointijohtaja Taina Niiranen ja palvelujohtaja Jorma Haapanen.

KT:n valtuuskunta 1.1.2018–31.12.2021

KT:n asema perustuu lakiin

Keskitetty työnantajaedunvalvonta alkoi kunta-alalla vuonna 1970, jolloin KT:n edeltäjää Kunnallista sopimusvaltuuskuntaa koskeva laki tuli voimaan. Lakia uudistettiin vuonna 1987, kun Kunnallisesta sopimusvaltuuskunnasta tuli Kunnallinen työmarkkinalaitos ja vuonna 1993, jolloin KT tuli osaksi Suomen Kuntaliittoa.

Laki kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä tuli voimaan 1.7.2021 sote-uudistusta koskevien lakien yhteydessä,

Laki määrittelee KT:n tehtävät

Laissa määritellään uudelleen KT:n asema ja tehtävät.

Uuden lain mukaan KT on itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö. KT:n valtakunnallisen edunvalvonnan piiriin tulevat kuntien ja kuntayhtymien lisäksi hyvinvointialueet. Myös kuntien ja hyvinvointialueiden määräysvallassa olevat yritykset ja muut yhteisöt voivat liittyä uuden KT:n jäseneksi.

Lakimuutos ei muuta olennaisesti KT:n nykyisiä tehtäviä, mutta ne määritellään laissa aiempaa tarkemmin. KT toimii työmarkkinakeskusjärjestönä sekä kunta- ja hyvinvointialueiden työnantajaorganisaationa.

KT:n tehtäviä ovat muun muassa

• neuvottelut ja sopiminen virka- ja työehtosopimuksista, keskusjärjestösopimuksista
• työnantajaedunvalvonta työ-, eläke- ja sosiaaliturvalakeja koskevissa valmisteluissa
• työnantajaedunvalvonta kansainvälisissä yhteisöissä.

Lain mukaan KT hoitaa ja kehittää työnantajatoiminnassa tarvittavaa työmarkkinatutkimusta sekä henkilöstöjohtamiseen, työelämän laatuun ja tuloksellisuuteen liittyviä tehtäviä.

Lisäksi KT antaa suosituksia työelämän kehittämisestä, edistää työnantajaviestintää ja hoitaa muita työnantajaedunvalvonnan lakisääteisiä tehtäviä.

Lakiin sisältyy myös KT:n taloudenhoitoa ja kuntien maksuosuuksia koskevia määräyksiä. KT:n menot peritään kunnilta maksuosuuksina, jotka määräytyvät puoliksi kuntien veroäyrien luvun ja puoliksi asukaslukujen mukaisessa suhteessa.

• Laki kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä (630/2021) Finlexissä >

KT:n vuosikertomus 2020

• Tutustu KT:n edunvalvontaan vuonna 2020 sähköisen vuosikertomuksemme kautta >