KT on kuntatyönantajien etujärjestö

KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö. Se ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla. KT on myös työmarkkinakeskusjärjestö, joka edustaa kuntatyönantajia valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa sekä kolmikantayhteistyössä.

KT neuvottelee ja tekee kunta-alan virka- ja työehtosopimukset henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen kanssa. Se tukee kuntien työnantajatoimintaa muun muassa antamalla suosituksia palvelussuhdetta, tuloksellisuutta ja työelämän laatua koskevissa asioissa. KT hoitaa myös kuntatyönantajien edunvalvonnan Euroopan unionissa.

Kunta-alan sopimusjärjestelmän piirissä ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät sekä kunnalliset liikelaitokset ja niiden palveluksessa olevat palkansaajat.

KT on osa Suomen Kuntaliittoa, jossa se hoitaa työmarkkinoita ja työelämän kehittämistä koskevat asiat.

KT:n toimisto

KT:ssä työskentelee noin 50 toimihenkilöä. Toimistoa johtaa kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.

KT:n henkilöstö työskentelee asiantuntijatehtävissä eri osaamisalueilla, joita ovat:

viestintä ja Kuntatyönantajan toimitus
yleiset palvelussuhdeasiat
sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen palvelussuhdeasiat
opetus- ja sivistystoimen palvelussuhdeasiat
työmarkkinatutkimus
henkilöstövoimavarojen kehittäminen

Valtuuskunta käyttää KT:n päätösvaltaa

Valtiovarainministeriö määrää KT:n valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet nelivuotiskaudeksi, joka alkaa kuntavaaleja seuraavan vuoden alusta.

Valtuuskunnan jäsenet edustavat kunnallista työnantajaa ja ovat keskeisessä luottamushenkilö- tai palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään tai kuntien keskusjärjestöön. Jäseniä määrättäessä otetaan huomioon kunnissa vallitsevat poliittiset voimasuhteet sekä tasapuolisuusnäkökohdat.

Nykyisen valtuuskunnan toimikausi on 1.1.2018–31.12.2021. Valtuuskuntaan kuuluu 11 jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Valtiovarainministeriö on määrännyt heidät Suomen Kuntaliiton ehdotuksen mukaisesti.

Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen ja varapuheenjohtajina terveys- ja hyvinvointijohtaja Taina Niiranen ja palvelujohtaja Jorma Haapanen.

KT:n valtuuskunta 1.1.2018–31.12.2021

Varsinainen jäsen	Kotikunta	Henkilökohtainen varajäsen	Kotikunta
Haapanen Jorma, palvelujohtaja	Kirkkonummi	Pirhonen Jarmo, kaupunginjohtaja	Kuopio	Kok.
Leisimo Eino, toimialajohtaja	Jyväskylä	Rahkonen Hannu, kapteeni evp	Lahti	Kok.
Valtonen Sinikka, henkilöstöjohtaja	Turku	Raukko Päivi, sivistys- ja hyvinvointijohtaja	Hämeenlinna	Kok.
Lievonen Kirsi-Marja, henkilöstöjohtaja	Helsinki	Vainio Eero, kunnanjohtaja	Petäjävesi	SDP
Määttänen Petra, hallintojohtaja	Turku	Alho Olli, kaupunkikehitysjohtaja	Siuntio	SDP
Majalahti Juha, kunnanjohtaja	Eura	Halonen Hilkka, toiminnanjohtaja	Kemi	SDP
Niiranen Taina, terveys- ja hyvinvointijohtaja	Parkano	Ruhanen Seppo, kunnanjohtaja	Hirvensalmi	Kesk.
Riikonen Olli, kunnanjohtaja	Tohmajärvi	Laine Marja-Leena, varhaiskasvatuspäällikkö	Hyvinkää	Kesk.
Ojansuu-Kaunisto Kirsi, teol.kand., KM,	Hämeenlinna	Nordström Paula, toiminnanjohtaja	Lohja	Vihr.
Koskinen Marko, yrittäjä	Kitee	Kärkkäinen Ilpo, kunnanvaltuuston pj	Sonkajärvi	PerusS
Heikkinen Pekka, HM, kunnanvaltuutettu	Tuusula	Luosujärvi Riitta, sairaanhoitopiirin johtaja	Kemi	Vas.

KT:n asema perustuu lakiin

Keskitetty työnantajaedunvalvonta alkoi kunta-alalla vuonna 1970, jolloin KT:n edeltäjää Kunnallista sopimusvaltuuskuntaa koskeva laki tuli voimaan. Lakia uudistettiin vuonna 1987, kun Kunnallisesta sopimusvaltuuskunnasta tuli Kunnallinen työmarkkinalaitos ja vuonna 1993, jolloin KT tuli osaksi Suomen Kuntaliittoa.

Vuonna 1993 säädetyssä laissa kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta on määritelty muun muassa KT:n perustehtävät, valtuuskunnan asettaminen ja toiminnan rahoitus. Lakia on täydennetty vuonna 1999 tietojensaantioikeudella valtion viranomaisilta. Vuonna 2007 muutettiin lain 2 §:ää, joka koskee valtuuskuntaa. 25. lokakuuta 2017 lakia muutettiin niin, että valtuuskunnan toimikausi alkaa kuntavaalien jälkeisen vuoden tammikuussa.

Lakiin sisältyy myös työmarkkinalaitoksen taloudenhoitoa ja kuntien maksuosuuksia koskevia määräyksiä. KT:n menot peritään kunnilta maksuosuuksina, jotka määräytyvät puoliksi kuntien veroäyrien luvun ja puoliksi asukaslukujen mukaisessa suhteessa.

Laki kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta (254/1993) Finlexissä >

Laki kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta (64/1999) Finlexissä >

Laki kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (1007/2007) Finlexissä >