Kunta-alalla työelämää kehitetään yhteistoiminnallisesti

Suurimassa osassa kunta-alan kehittämisohjelmista ja -hankkeista lähtökohtana ja toimintatapana on ollut yhteistoiminnallinen kehittäminen. Työpaikan näkökulmasta se tarkoittaa, että johto, esimiehet, henkilöstö ja nykyisin usein myös palvelun käyttäjät ja yhteistyökumppanit kehittävät yhdessä.

Tutkimustulokset ja kokemukset osoittavat, että parhaat kehittämishankkeet ja onnistuneet muutokset on tehty yhteistoiminnallisesti. Käynnissä olevat julkisen sektorin suuret rakenteelliset muutokset, taloudelliset paineet ja väestön ikääntyminen lisäävät entisestään yhteistoiminnallisen kehittämisen tarvetta.

Valtakunnallisella tasolla työelämän kehittämishankkeisiin ja -ohjelmiin on osallistunut työmarkkinaosapuolten lisäksi suuri joukko vapaaehtoisia kunta- ja maakuntaorganisaatioita sekä niiden yksiköitä. Yhteistyökumppaneina tai osarahoittajina hankkeissa ja ohjelmissa ovat toimineet muun muassa yliopistot, Euroopan sosiaalirahasto, Tekes, Työsuojelurahasto, Työturvallisuuskeskus, Työterveyslaitos sekä eri ministeriöt.

Suositukset ohjaavat kehittämistä

KT ja järjestöt ovat yhdessä neuvotelleet kuntaorganisaatiolle useampia suosituksia muun muassa työhyvinvoinnin, työelämän laadun ja tuloksellisuuden kehittämiseksi.

Työmarkkinakeskusjärjestönä KT on ollut aktiivinen toimija myös kaikkien alojen yhteisissä työelämän kehittämisohjelmissa. Parhaillaan käynnissä olevan Työelämä 2020 -hankkeen tavoitteena on, että Suomessa on vuonna 2020 Euroopan paras työelämä.

Työelämän kehittämisen ulottuvuudet

Kuva 1. Työelämän kehittämisen ulottuvuudet. Lähde: Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020.