Kuntatyönantajien hallitusohjelmatavoitteet 2019–2022

KT on asettanut tavoitteensa hallitusohjelmakaudelle 2019–2022. Tavoitteet on rakennettu seuraavien teemojen ympärille: 1) työmarkkinajärjestelmän kehittäminen, 2) työllisyyden parantaminen ja sosiaaliturvan uudistaminen, 3) julkisen sektorin rakenneuudistusten jatkaminen ja 4) uuteen työhön varautuminen ja osaamisen varmistaminen.

Kehitetään työmarkkinajärjestelmää

Hallitus kunnioittaa kunta- ja maakunta-alan työmarkkinaosapuolten itsenäistä neuvotteluja sopimustoimintaa palvelussuhteen ehtoja ja työvoimakustannuksia koskevissa kysymyksissä.

Työrauhan turvaamisen ja julkisen talouden kustannusten hallinnan kannalta on olennaista, että julkisrahoitteisen toiminnan valtakunnallinen työnantajaorganisaatio on riittävän edustava ja itsenäinen toimija ja että sen toiminta perustuu lakiin.

KT Kuntatyönantajien edustus Kevan hallinnossa on varmistettava pariteettiperiaatteen mukaisesti.

Hallitus toteuttaa perhevapaauudistuksen, joka jakaa perhevapaiden käytön tasaisemmin, parantaa naisten työmarkkina-asemaa, turvaa lapsen edun ja on joustava. Uudistuksesta aiheutuvat kustannukset korvataan kunnille täysimääräisesti.

Työrauhasääntelyä on uudistettava siten, että keskeiset lailla säädetyt julkiset toiminnot ovat turvattuja – tällä hetkellä voidaan laillisin työtaistelutoimin vaarantaa kansalaisten henki, terveys ja omaisuus sekä monet yhteiskunnan ydintoiminnot.

Yhteiskuntavaarallisia työtaisteluja koskevaa sääntelyä on uudistettava ja suojelutyömääräyksiä laajennettava niin, että kansalaisten henki ja terveys sekä yhteinen ja yksityinen omaisuus turvataan kuntien ja maakuntien vastuulla olevissa toiminnoissa.

Laittomista työtaisteluista tuomittavia hyvityssakkoja pitää korottaa.

Arvioidaan työtuomioistuimen toimivaltaa ja asemaa ja selvitetään muutoksenhakutien avaaminen sen tuomioista.

Työmarkkinajärjestelmän kehittämiseen liittyviä artikkeleita Kuntatyönantaja-lehden sivuilla

Työmarkkinajärjestelmän kehittämiseen liittyviä aineistoja KT:n sivuilla

Parannetaan työllisyyttä ja uudistetaan sosiaaliturva

Työllisyysasteen pitää nousta ainakin 75 prosenttiin, jotta ikääntyvän väestön hyvinvointipalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva voidaan rahoittaa.

Kustannustasoltaan maltillisten työmarkkinaratkaisujen jatkaminen on Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn, julkisen talouden ja työllisyyden kannalta välttämätöntä.

Hallituksen talouspolitiikan pitää tuoda kuntatalouteen vakautta, joka luo edellytykset palvelujen pitkäjänteiseen kehittämiseen ja tukee maltillista ansiokehitystä. Kuntien työvoimakustannuksia ei pidä lisätä kunnille asetettavilla lisävelvoitteilla tai muilla erityistoimilla.

Työnantajien työllistämiskynnystä on tarvittaessa alennettava työlainsäädäntöä muuttamalla. Määräaikainen työsuhde toimii usein porttina työelämään etenkin nuorille.

Määräaikaisten työsuhteiden perusteita on väljennettävä työllistämisen näkökulmasta.

Osatyökykyisten työllistymistä tulee edistää yksilöllisillä ja työnantajan rekrytointikynnystä alentavilla toimilla.

Työttömyysturvaa on porrastettava siten, että se kannustaa työn vastaanottamiseen.

Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on vaiheittain uudistettava kokonaisuudessaan.

Etuusjärjestelmiä on yksinkertaistettava, yksilöiden aktiivisuutta edistettävä ja kannustinloukkuja purettava työllisyyden kohentamiseksi. Uudistuksessa hyödynnetään valtakunnallista tulorekisteriä. Julkiselle sektorille asetettavissa velvoitteissa kunnille korvataan täysimääräisesti uudistuksesta aiheutuvat kustannukset.

Kuntatyönantajien neljä prosenttiyksikköä yksityisiä työnantajia korkeampi eläkevakuutusmaksu on alennettava kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi lähemmäs yksityisen sektorin tasoa. Yksityisen ja julkisen sektorin eläkelainsäädännöt on yhdistettävä huomioiden kuntatalousvaikutukset. Kuntatyönantajan muut sosiaalivakuutusmaksut määräytyvät samoin periaattein kuin yksityisen sektorin työnantajilla.

Lisätään ja tehostetaan palkkatuen käyttöä ja mahdollistetaan se edelleen kunta-alantyönantajille. Tuetaan työvoiman liikkuvuutta. Tunnustetaan kuntien rooli työllisyyden edistämisessä ja jatketaan alueellisia työllisyyskokeiluja.

Työllisyyden parantamiseen ja sosiaaliturvan uudistamiseen liittyviä artikkeleita Kuntatyönantaja-lehden sivuilla

Työllisyyden parantamiseen ja sosiaaliturvan uudistamiseen liittyviä aineistoja KT:n sivuilla

Jatketaan julkisen sektorin rakenneuudistuksia

Vahvistetaan maakuntien itsehallinnollista asemaa ja aloitetaan maakuntien verotusoikeuden valmistelu.

Asetetaan yksityiset ja julkiset palveluntuottajat esimerkiksi päivystysvelvoitteissa tasavertaiseen asemaan.

Maakunta- ja soteuudistuksesta kunnille aiheutuvat kustannukset pitää korvata täysimääräisesti. Toimeenpanon rahoitus maakunnille on varmistettava.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa yli 200 000 henkilön työnantaja vaihtuu, mistä syntyy tarve sovittaa yhteen palkkoja, työaikoja ja muita palvelussuhteen ehtoja. Harmonisoinnista aiheutuu työnantajille merkittäviä lisäkustannuksia. Palkkaharmonisaation kustannuksia on rajoitettava lainsäädännöllä.

Julkisen sektorin rakenneuudistuksiin ei pidä sisällyttää erityistä irtisanomissuojaa.

Varmistetaan kuntien ja maakuntien edellytykset kehittää asiakaslähtöisiä palveluja ja investoida digitalisaation, tekoälyn ja uuden tekniikan hyödyntämiseen. Turvataan voimavarat suunnitelmalliseen uuden tekniikan hyödyntämiseen kunta-alalla tuottavuuden ja toimintojen uudistamiseksi.

Julkisen sektorin rakenneuudistukseen liittyviä artikkeleita Kuntatyönantaja-lehden sivuilla

Digitalisaatio mullistaa terveydenhuollon, Kuntatyönantaja-lehti 5/2017 >

Julkisen sektorin rakenneuudistukseen liittyviä aineistoja KT:n sivuilla

Varaudutaan uuteen työhön ja varmistetaan osaaminen

Työn tulevaisuutta koskevien selvitysten pohjalta hallituksen tulee valmistella monivuotinen suomalaisen työn, innovaatioiden ja osaamisen kehittämisohjelma.

Myös kunta- ja maakuntakonsernien tulee olla työelämän kehittämisen rahoituksen ja ohjelmallisen kehittämisen piirissä.

Käynnistetään kaikkia toimialoja, koulutustasoja ja oppimismuotoja koskeva aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus, jonka tavoitteena on kaikkien koulutusasteiden työelämäyhteistyön kehittäminen työelämävastaavuuden ja monipuolisten oppimismahdollisuuksien parantamiseksi.

Aikuiskoulutusetuuksia, ajankäyttöä ja rahoitusta koskeva kokonaisuus arvioidaan ja uudistetaan tukemaan koko työuran aikaista oppimista.

Henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia ei pidä lisätä eikä laajentaa uusiin ammattiryhmiin, vaan päinvastoin joustavoittaa muuttuvien työtehtävien ja palvelutarpeiden mukaisesti.

Uusilla normeilla ei pidä pienentää ryhmäkokoja eikä tiukentaa henkilöstömitoituksia.

Kunta- ja maakuntakonsernien työnantajien tarpeet on tunnistettava osaamispolitiikassa, koulutustarjonnan ja oppimissisältöjen uudistamisessa. On varmistettava riittävät henkilöstön koulutusmäärät, joita muun muassa varhaiskasvatuslain muutos aiheuttaa.

Lisätään työperäistä maahanmuuttoa ja samalla tehostetaan maahanmuuttajien koulutusta ja kotouttamista.

Uuteen työhön varautumiseen ja osaamisen varmistamiseen liittyviä artikkeleita Kuntatyönantaja-lehden sivuilla

Uuteen työhön varautumiseen ja osaamisen varmistamiseen liittyviä aineistoja KT:n sivuilla

Lähtökohtia KT Kuntatyönantajien hallitusohjelmatavoitteille 2019–2022

Julkisten palvelujen merkitys hyvinvoinnin, osaamisen ja yritystoiminnan edellytyksenä korostuu muutoksessa, kun kansakunnan kilpailukykyä testataan globaalissa taloudessa. Tuloksellisesti toimivien ja kehittyvien julkisten palveluiden on säilyttävä suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin ytimessä.

Kunnat, kuntayhtymät ja perustettavat maakunnat työllistävät viidenneksen kaikista palkansaajista eli noin 420 000 ihmistä. Henkilöstön määrä vähenee vuosittain arviolta noin prosentin muun muassa digitalisaation avulla, kun toimintaa tehostetaan. Rakenneuudistukset kasvattavat paikallishallinnon konserniorganisaatioiden kokoa ja muuttavat henkilöstörakenteita.

Talouteen lisää tuottavuutta

Työvoimakustannukset ovat vuonna 2018 noin 20,3 miljardia euroa. Se on keskimäärin 55 prosenttia nykyisten kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoista. Julkisen talouden tuottavuusvaateet edellyttävät kuntatyönantajilta yhä henkilöstökustannusten sopeuttamista sekä tilapäisillä säästöillä että pysyvämmin vaikuttavilla toimintatapojen, työtehtävien ja palvelurakenteiden kehittämisellä. Samat toimet koskevat myös maakuntatyönantajia, sillä paine sopeuttaa menojen kasvua pitää myös niiden talouden tiukkana.

Osaavaa työvoimaa tarvitaan

Kunta- ja maakunta-alan vuotuinen eläkepoistuma on lähivuosina noin 16 000–17 000 henkilöä. Vaikka paikallishallinnon työnantajat hyödyntävät tätä henkilöstömäärän vähentämisessä, tarvitaan kunta- ja maakunta-alan palveluissa osaavaa työvoimaa. Kuntien ja alueiden elinvoimaisuus edellyttää riittävää työvoiman saantia kaikille toimialoille, joissa kunta tai maakunta tuottaa palveluja.

Tulevilla työmarkkinaratkaisuilla ja valtion päätöksillä on suuri merkitys kunta- ja maakuntatalouteen. Siinä ei ole ylimääräistä palkan korotusvaraa, joten lähivuosina työmarkkinatoiminnan eräänä painopisteenä on työelämän laadun ja tuloksellisuuden parantaminen sekä henkilöstövoimavarojen kehittäminen.

Yhteistyötä kaivataan

Hallituskaudella 2019–2022 keskeisimpiä paikallishallintoon vaikuttavia muutoksia on,sote- ja maakuntauudistuksen toteuttaminen. Kuntien välinen keskinäinen yhteistyö jatkuu kunnille jäävissä palveluissa. Maakuntien keskinäisen samoin kuin maakuntien ja kuntien välisen sujuvan yhteistyön varmistaminen on tärkeää tulevalla hallituskaudella.

Julkisten palvelujen tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas tuottaminen parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Tämä edellyttää asiakaslähtöistä, hyvin johdettua ja vaikuttavaa
palvelutoimintaa.

Kunta-alan henkilöstö

Kunta-alalla oli 419000 työntekijää ja viranhaltijaa vuonna 2017.

Kunta-alan ammatteja

Kuntien toimintamenot

Kuntien toiminamenoista 55 prosenttia on henkilöstömenoja ja 45 prosenttia muita toimintamenoja.

23.1.2019